Kantasolupesäkeessä

Kantasolupesäkeessä, myös tunnettu nimellä *primitiivinen pesäke* tai *alkuperäinen pesäke*, viittaa biologisessa evoluutioteoriassa yksinkertaisimpaan mahdolliseen solurakenteeseen, josta kaikki nykyiset solut ovat kehittyneet. Termi kuvaa hypoteettista solua, joka olisi syntynyt noin 3,5–4 miljardia vuotta sitten, kun elämä alkoi kehittyä Maan oloissa. Tämän solun rakenteen oletetaan olleen huomattavasti yksinkertaisempi kuin nykyisten prokaryoottien, kuten bakteerien ja arkeonien, solut.

Kantasolupesäkeessä ei todennäköisesti ollut erillistä solukalvoa, vaan sen sisältö olisi ollut suojattu yksinkertaisella lipidikerroksella tai muulla pinnan aktiivisella aineella. Solun sisällä olisi ollut perusaineenvaihduntoprosessit, kuten entsyymien katalysoimat reaktiot, mutta mitokondrioita, kloroplastia tai muuta kalvostoa ei olisi ollut. Energiantuotanto olisi perustunut yksinkertaisiin kemiallisiin reaktioihin, kuten fermentaatioon tai kemiosmoottiseen protonipumpaukseen.

Tutkijat ovat esittäneet eri hypoteeseja kantasolun syntyyn. Yksi tunnetuimmista on *RNA-maailman* hypoteesi, jossa RNA:n kaltaiset molekyylit olisivat toimineet sekä geenien kantajina että entsyymeinä. Toinen mahdollisuus on, että solu olisi kehittynyt lipidipinnoilla tai muilla geelimäisillä rakenteilla, joissa aineenvaihduntoprosessit olisivat tapahtuneet spontaanisti.

Kantasolupesäkeestä kehittyivät myöhemmin prokaryootit, jotka jakautuivat bakteereihin ja arkeoneihin. Näiden kehityksen myötä solurakenteet monimutkaistuivat, ja eukaryootit, kuten kasvit ja eläimet, syntyivät myöhemmin endosymbioosin kautta, kun prokaryootit alkoivat elää toisten solujen sisällä. Kantasolupesäke onkin tärkeä esimerkki siitä, kuinka elämä on kehittynyt yksinkertaisista rakenteista monimutkaisempiin muotoihin.