Kaksijuosteisesta

Kaksijuosteisesta on termi, jota käytetään kuvaamaan rakennetta, jossa kaksi pitkää polynukleotidiketjua on emäskahden muodostamanista toisiinsa sitoutuneita. Tämä kaksijuosteisuus on yleisintä DNA:ssä ja esiintyy myös joissakin RNA-rakenteissa sekä viruksissa. DNA:ssä kaksi ketjua kulkevat vastakkaisiin suuntiin ja muodostavat tyypillisen kaksinkertaisen heliksin.

Emästen paritus on keskeinen osa kaksijuosteisuutta. DNA:ssa adeniini parittaa tymiinin ja sytosiini guaniinin kanssa. Kaksijuosteisuuden ansiosta emäsparit pysyvät tiiviisti yhdessä, ja ketjut ovat antiparalellisesti sijoittuneet. Yleisin DNA-muoto on B-DNA; lisäksi on todettu A- ja Z-DNA -muotoja, joita voi esiintyä tietyissä olosuhteissa.

Rooli biologian kannalta on keskeinen. Kaksijuosteisuus mahdollistaa genomin säilymisen ja informaation tarkkaan kopiointiin liittyvän prosessin. Kahdentuminen tapahtuu semi-konservatiivisesti: kummankin uudeksi DNA-molekyyliksi muodostuu yhdistelmä vanhasta ja uudesta strandista. Kaksiutteenemäspareihin perustuva vakaus ja virheiden korjaus liittyvät olennaisesti kaksijuosteiseen rakenteeseen.

Ilmentymä ja esiintyminen vaihtelevat eliöittäin. Useimmissa eliöissä genomi on kaksijuosteinen dsDNA. Kromosomit, mitokondrioiden ja plastidien genomit ovat usein dsDNA-muodossa. Joissakin viruksissa ja tietyissä RNA-rakenteissa voi esiintyä kaksijuosteista RNA:ta (dsRNA).

Yhteenvetona kaksijuosteinen rakenne on perustavanlaatuinen ominaisuus, joka mahdollistaa tarkan informaation tallennuksen, vakauden ja tehokkaan kopioinnin DNA:ssa sekä esiintyy joissakin RNA- ja virusrakenteissa.