Kaasuverkot

Kaasuverkot ovat putkistoista ja niihin liittyvistä laitteista muodostuvia järjestelmiä, joiden tehtävänä on siirtää ja jakaa kaasumaisia polttoaineita, kuten maakaasua, biokaasua tai vetyä, tuotantopaikoilta kuluttajille ja teollisuuteen. Ne voidaan jakaa siirtoverkkoihin, jotka kuljettavat suuria määriä pitkien matkojen päähän, sekä jakeluverkkoihin, jotka toimittavat kaasua kotitalouksiin, palveluihin ja pienempiin teollisuuslaitoksiin.

Verkko koostuu putkistoista, paineensäätöasemista, kompressoriasemista, mittaus- ja ohjauslaitteista sekä liitos- ja sulkuventtiileistä. Putkimateriaalina käytetään yleisimmin terästä siirtoverkoissa ja muovia (HDPE) jakeluverkoissa. Turvallisuuteen kuuluu vuodetectio, katodisuojaus, säännöllinen kunnossapito, automaattiset sulkujärjestelmät ja hajustaminen talouskäytössä oleville hajuttomille kaasuista.

Kaasuverkkoja säätelevät kansalliset viranomaiset ja markkinamekanismit, jotka määrittävät käyttöluvat, hinnoittelun ja verkkoyhteentoimivuuden. Ympäristönäkökohdat keskittyvät metaanivuotojen vähentämiseen ja päästöjen hallintaan. Energiasiirtymä on tuonut mukanaan verkkojen roolin biokaasun, uusiutuvan vedyn ja vetysekoitteiden siirrossa sekä mahdollisuudet olemassa olevien putkien uudelleenkäyttöön.

Kehityssuuntia ovat digitalisaatio ja etävalvonta, korjausrakentaminen sekä integrointi muiden energiajärjestelmien kanssa kestävän ja joustavan energian toimituksen varmistamiseksi.