Käyttöjärjestelmät

Käyttöjärjestelmä (OS) on tietokoneen perusohjelmiston kerros, joka hallitsee laitteiston resursseja ja tarjoaa ohjelmistoille yleiset palvelut. Se toimii välittäjänä sovellusten ja laitteiston välillä ja vastaa suorituksen koordinoinnista sekä ajastus- ja virheenkäsittelystä.

Sen keskeisiin tehtäviin kuuluvat prosessien hallinta, muistinhallinta, tiedostojärjestelmän hallinta, laiteajurit sekä syötteen, tulostuksen ja verkko-ominaisuuksien abstraktion. OS-kerros tarjoaa ohjelmille rajapinnan sovelluskutsujen ja järjestelmäkutsujen kautta sekä mahdollistaa usean ohjelman samanaikaisen suorittamisen turvallisesti.

Käyttöjärjestelmät voidaan luokitella arkkitehtuurin mukaan monoliittisiin, mikrokernel-arkkitehtuuriin sekä hybridiin. Ne voidaan lisäksi luokitella käyttötarkoituksen mukaan työpöytäkoneisiin, palvelimiin, upotettuihin järjestelmiin sekä reaaliaikaisiin järjestelmiin. Tärkeä osa on käyttöliittymä ja käyttäjäkokemus, jossa on sekä komentorivipohjainen että graafinen käyttöliittymä.

Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Windows, macOS ja Linuxin jakelut sekä mobiiliympäristöt Android ja iOS. Lisäksi on reaaliaikaisia ja kevyempiä upotettuja järjestelmiä sekä erikoistuneita RTOS-järjestelmiä.

Historia kattaa varhaiset eräajettavat järjestelmät, aikojen jakamisen ja monikäyttäjätilan kehittymisen, Unixin ja sen vaikutuksen sekä Linuxin ja muiden avoimen lähdekoodin projektien nousun. Nykyisin keskeisiä kehityssuuntia ovat virtualisointi, kontitus ja pilvipalvelut sekä parannetut turvallisuus- ja päivitysmahdollisuudet. OSS- ja proprietaariset ratkaisut voivat noudattaa standardeja kuten POSIX, mikä helpottaa sovellusten yhteensopivuutta.