Johdannaisinstrumentteja

Johdannaisinstrumentit ovat rahoitusinstrumentteja, joiden arvo määräytyy jonkin toisen instrumentin tai kohde-etuuden, kuten osakkeen, hyödykkeen, valuutan tai korkotason, kehityksen perusteella. Niiden päätehtävä on hallita riskejä, mahdollistaa spekulaatio sekä lisätä markkinoiden likviditeettiä ja hinnan löytöä.

Yleisimmät johdannaiset ovat futuuri-, forward-, optio- ja swap-sopimukset. Futuuri- ja forward-sopimukset sitovat kauppan osapuolet toteuttamaan kaupankäynnin tulevaisuudessa tiettyyn hintaan ja määrään: futuureita vaihdetaan standardoituna pörssissä, forwards ovat OTC-sopimuksia, jotka räätälöidään osapuolten tarpeiden mukaan. Optiot antavat oikeuden ostaa tai myydä kohde-etuus ennalta määrättyyn hintaan tietyllä ajanjaksolla, mutta oikeutta ei ole pakko käyttää. Swapit puolestaan ovat rahavirtojen kantamiseen liittyviä sopimuksia, kuten korko- tai valuuttaswapit, joissa osapuolet vaihtavat tulevia rahavirtoja.

Kohde-etuudet voivat olla osakkeet, osakeindeksit, hyödykkeet, korot tai valuutat. Johdannaiset voivat toimia sekä riskien hallinnassa (hedging) että spekulaatiossa ja likviditeetin parantamisessa. Ne voivat tarjota hintojen hyödyntämismahdollisuuksia, mutta niihin liittyy myös monimutkaisia riskejä.

Riskiä aiheuttavat markkinariski, vastapuoliriski ( erityisesti OTC-sopimuksissa), likviditeettiriski sekä operatiiviset riskit. Monet sopimukset ovat marginaalivetoisia ja vaativat säännöllistä luoton- ja kaupankäyntivelkaa. Sääntelyyn kuuluvat EU-lainsäädäntö, kuten EMIR ja MiFID II, sekä kansallinen valvonta. Näillä säädöksillä pyritään parantamaan läpinäkyvyyttä, kaupankäynnin turvallisuutta ja asiakaslainsäädäntöä.