Instrumenttivalinta

Instrumenttivalinta tarkoittaa tutkimusmenetelmien prosessia, jossa valitaan sopivat mittausmenetelmät tai instrumentit tutkimuksen tavoitteiden, aineiston rakenteen ja käytettävissä olevien resurssien perusteella. Se kattaa sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen ja voi käsittää erilaisia instrumentteja, kuten kyselylomakkeet, testit, skaalat, havainnointilistat, haastattelurunkoja sekä muita mittaus- tai rekisteröintilaitteita.

Keskeiset huomioitavat seikat mukaan lukien instrumentin soveltuvuus tutkittavaan constructiin; instrumentin validiteetti (sisältö-, construct- ja kriteerivalidius) sekä reliabiliteetti (sisäinen consistenssi, testihaarukka, gegen inter-rater - luotettavuus). Lisäksi on arvioitava instrumentin herkkyys erottamaan ilmiön differentiaatiot sekä kulttuurinen ja kielellinen soveltuvuus, kuten käännös- ja kulttuurienergia, mittausinvarianseuden (measurement invariance). Käytännölliset tekijät, kuten kustannukset, aikataulu, vastaajatalut sekä koulutustarpeet tutkijoille, vaikuttavat myös valintaan.

Prosessi etenee yleensä siten: määritellään mitattavat konstruktiot ja tutkimuskysymykset, kartoitetaan olemassa olevat instrumentit, arvioidaan niiden psykometriset ominaisuudet ja soveltuvuus, tarvittaessa mukautetaan tai kehitetään uusi instrumentti, suoritetaan pilottitutkimus ja lopuksi laaditaan sekä dokumentoidaan valinnan perusteet ja instrumenttien rajoitteet.

Instrumenttivalinta vaikuttaa tutkimuksen laatuun, vertailukelpoisuuteen ja toistettavuuteen. Huomioita voidaan tehdä myös erityisesti vertailevissa tai kansainvälisissä tutkimuksissa sekä laadullisessa tutkimuksessa, jossa luotettavat haastattelut ja havaintokeinot voivat olla keskeisiä.