Informaatiokuormitus

Informaatiokuormitus on ihmisen käsiteltävissä olevan tiedon määrä ja sen monimutkaisuus tietyssä tilanteessa, joka vaikuttaa kognitiiviseen kuormitukseen ja suoritukseen. Se kuvaa, kuinka paljon ja miten nopeasti tieto on prosessoitava, muistettava ja käytettävä päätöksenteossa. Kuormitus riippuu tiedon määrästä ja rakenteesta, kontekstista sekä siitä, miten tieto esitetään ja millaisia keskeytyksiä siihen liittyy. Myös käyttäjän osaaminen ja tehtävän vaatimukset vaikuttavat.

Liiallinen informaatiokuormitus voi heikentää tarkkaavaisuutta, kasvattaa virheiden määrää, pidentää vasteaikoja ja lisätä väsymystä. Toisaalta liian vähän merkityksellistä tietoa ei tue päätöksentekoa. Yleinen ilmiö on informaatioähky, jolloin käyttäjä ei pysty erottamaan olennaista informaatiota monimutkaisista tai ylimääräisistä tiedoista.

Mittaus ja arviointi perustuvat sekä subjektiivisiin että objektiivisiin keinoihin. Subjektiiviset mittarit, kuten NASA-TLX, antavat henkilön kokeman kuormituksen arvion. Objektiivisiä mittareita ovat tehtävien suorituskyky, virheet ja vasteajat sekä fysiologiset indikaattorit kuten pupillidilaatio ja silmäseuranta.

Hallinnassa keskeistä on kuormituksen vähentäminen ja tarkoituksenmukaisen tiedon esittäminen. Strategioita ovat tiedon pienryhmittäminen eli chunking, olennaisen priorisointi, selkeä visuaalinen hierarkia, vaiheittainen tiedonjakaminen sekä riittävä koulutus ja ohjeistus. Näitä periaatteita sovelletaan erityisesti ohjelmisto- ja käyttöliittymäsuunnittelussa, opetuksessa sekä työ- ja mediaympäristöissä.