Influenssi

Influenssi, yleisemmin influenza, on tarttuva sairaus, jota aiheuttavat influenssavirukset A ja B sekä C. A ja B vastaavat suurimmasta osasta kausittaisia epidemioita, kun taas C aiheuttaa yleensä lievemmän taudin. Influenssivirukset kuuluvat Orthomyxoviridae -perheeseen ja niillä on segmentoitua negatiivista RNA:ta. Influenza A ja B erotellaan pinnan proteiineilla hemagglutininilla ja neuraminidaasilla, mikä mahdollistaa uusien alatyppien syntymisen.

Tartunta tapahtuu pääasiassa pisaroiden ja aerosolien välityksellä sekä kosketuksen kautta saastuneisiin pintoihin. Itämisaika on tavallisesti yksi–neljä päivää, useimmiten noin kaksi päivää. Tartuttavuus alkaa ennen oireiden ilmenemistä ja kestää usein useamman päivän; lapsilla voi olla pidempi tartuttavuusjakso.

Oireet ovat äkillisiä ja voivat sisältää kuumeen, yskän, kurkkukivun, lihas- ja päänsäryn sekä yleisen väsymyksen. Oireet voivat olla lieviä tai vakavia; joillekin kehittyy komplikaatioita, kuten keuhkokuume. Riskiryhmiin kuuluvat vanhukset, lapset, raskaana olevat ja ihmiset, joilla on kroonisia sairauksia.

Diagnoosi perustuu oireisiin ja sairastushistoriaan; laboratoriokokeilla, kuten RT-PCR-tutkimuksella nenä- tai kurkkutiveksenä, voidaan varmistaa influenssavirus. Nopeilla antigeenitesteillä on rajoituksia herkkyydessä.

Hoito on ensisijaisesti oireenmukainen; antiviraaliset lääkkeet (esim. oseltamiviiri) voivat lyhentää taudin kestoa ja estää komplikaatioita, kun niitä käytetään varhain riskiryhmien potilailla. Vakavissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa ja tukea.

Ehkäisy perustuu pääasiassa rokotukseen, joka päivitetään vastaamaan kiertäviä kantoja. Lisäksi korostuvat hyvä käsihygienia, yskimishygienia ja sairastamisesta eristäytyminen. Maailmanlaajuiset valvontajärjestöt seuraavat kiertäviä ja mahdollisia pandemiamuotoja, ja influenza on historiallisesti aiheuttanut useita pandemioita.