Inaktivaatiolla

Inaktivaatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa jokin biologinen, kemiallinen tai fysikaalinen aktiivisuus poistuu tai merkittävästi heikkenee. Käsite on yleinen useilla tieteenaloilla ja voi olla sekä luonnollinen että tarkoituksellinen ilmiö.

Biokemiassa ja lääkeaineiden tutkimuksessa inaktivaatiota tapahtuu esimerkiksi entsyymien toiminnan sammumisessa. Tämä voi johtua denaturoitumisesta, pH:n muutoksista, lämpötilan vaihteluista tai kovalenttisista modiokatioista sekä inhibiittorien vaikutuksesta. Inaktivaatiota voidaan hyödyntää kontrolloidusti kokeissa ja kehitystyössä.

Virologiassa ja immunologiassa inaktivaatiolla tarkoitetaan mikrobien tai virusten tappamista siten, ettei ne voi enää lisääntyä. Tämän mahdollistavat esimerkiksi lämpö-, säteily- ja kemialliset käsittelyt (esim. formaldehydi, beta-propiolaktaoni). Inaktivoidut rokotteet esittävät taudinaiheuttajan antigeeneja, mutta eivät aiheuta tautia.

Inaktivaatiot voivat olla väliaikaisia tai pysyviä. Joissakin tapauksissa inhibitiot ovat palautuvia, mutta denaturaatio tai proteolyyttinen muokkaus on usein pysyvää. Inaktivaation käsittelyllä on suuri merkitys turvallisuudessa, rokotteiden valmistuksessa, bioturvallisuudessa sekä teollisessa puhdistuksessa.