Ihmisviitteissä

Ihmisviitteissä on suomenkielinen termi, jota käytetään erityisesti diskurssianalyysissä, tiedonhallinnassa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa kuvaamaan ihmisiin viittaamisen tapaa teksteissä. Siinä tarkastellaan, miten ihmiset toimivat lähteinä, auktoriteetteina tai subjekteina sekä miten heidän nimensä, lausuntonsa tai henkilötietonsa ovat esillä kirjoitetussa tekstissä. Termiä voidaan käyttää sekä kirjallisen teon että tieteellisen viittauskäytännön yhteydessä.

Etymologia ja käsitekehitys liittyvät sanaan ihminen sekä viitteisiin, eli viittauksiin. Ihmisviitteitä voidaan tarkastella sekä sisällöllisesti (kuka puhuu, kenen kokemuksia tai näkökulmia esitetään) että teknisesti (miten henkilötietoja käsitellään viitteissä ja lähteissä). Kontekstilähtöisesti termi korostaa ihmisviitteiden, subjektiivisen äänen ja henkilökohtaisen näkökulman roolia.

Käytännössä ihmisviitteitä esiintyy muun muassa haastattelututkimuksissa, etnografisissa kertomuksissa ja medialukutaidon sekä kirjoitustavan analyysissä. Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi haastateltavien nimeämistä lähteissä, suoran lainauksen käyttämistä heidän omasta äänestään tai viitteiden muodostamista henkilöiden kokemuksiin perustuvien väitteiden tukemiseksi. Samalla tulee huomioida eettiset näkökulmat: henkilötietojen suoja, anonymisointi ja suostumukset ovat keskeisiä kysymyksiä, kun ihmisviitteitä käsitellään julkaisussa.

Liittyvät käsitteet ja kontekstit kattavat lähdeviitteet, viitteiden formatointi, haastattelut sekä tutkimusetiikka. Ihmisviitteet nähdään usein osana laajempaa keskustelua tekstin ja tietoisuuden sosiaalisuudesta sekä siitä, miten yksilöt rakentavat tai antavat merkityksiä tutkijan tulkintoihin.