Hydratointi

Hydratointi on prosessi, jossa vesimolekyylit liittyvät toiseen aineeseen. Tämä liittyminen voi olla fysikaalista, jolloin vesi ympäröi aineen hiukkasia hydrataatiokuoren avulla, tai kemiallista, jolloin vesi osallistuu reaktioihin ja muodostaa uusia yhdisteitä vesipitoisissa olosuhteissa.

Kemistisesti hydrataatio tarkoittaa ionien tai molekyylien sitoutumista vesimolekyyleihin liuoksessa. Esimerkiksi liuotetuissa ioneissa vesimolekyylit koordinoituvat ionin ympärille muodostaen hydrataatiokuoren. Tämä kuori vaikuttaa ionin liukoisuuteen, kemiallisiin reaktioihin ja kuljetusominaisuuksiin soluissa. Hydratoinnin määrä ja rakenne riippuvat vedensaannin määrästä sekä ionin tai molekyylin ominaisuuksista.

Rakenteellisessa materiaalitieteessä hydrataatio on tärkeä ilmiö. Cementin hydrataatio on kemiallinen reaktio veden kanssa, joka johtaa kovettumiseen ja rakennusmateriaalien kantavuuden kehittymiseen. Hydratointi vapauttaa lämpöä ja muuttaa aineen rakennetta sekä mekaanisia ominaisuuksia.

Biologiassa kehon nestetasapaino riippuu tehokkaasta hydrataatiosta. Riittävä veden ja elektrolyyttien saanti ylläpitää solujen toimintaa ja aineenvaihduntaa. Rehydrataatiohoidot ja oraalliset nesteenhallintajärjestelmät ovat tärkeitä nestehukkaa vastaan.

Hydratointi on keskeinen käsite monilla aloilla, mukaan lukien kemia, geologia, ympäristötieteet ja materiaalitekniikka. Ymmärrys hydrataatiosta selittää muun muassa liukoisuutta, reaktioita sekä materiaalien käyttäytymistä vedessä.