Home

Hormonitoimintaa

Hormonitoiminta viittaa elimistön endokriiniseen viestintään, jossa hormonit erittyvät umpirauhasista verenkiertoon ja vaikuttavat kohdekudoksiin reseptorien kautta. Hormonit toimivat pieninä pitoisuuksina ja voivat aiheuttaa sekä nopeita että pitkän aikavälin muutoksia solujen toiminnassa tai geenien ilmentymisessä. Hormonaalinen säätely on usein riippuvainen negatiivisesta palautteesta sekä vuorovaikutuksista muiden hormonien kanssa.

Hormonit jaetaan yleisesti peptidi- ja proteiinihormoneihin, steroidihormoneihin sekä aminohappo- tai derivaateista muodostuviin hormoneihin. Reseptorit voivat sijaita

Hormonitoiminnan päätehtävät ovat aineenvaihdunnan säätely, energian tasapaino, kasvun ja kehityksen ohjaus, sukupuolinen kypsyminen sekä veden ja

Häiriöt voivat johtua liikavaritteesta, reseptorien toimintahäiriöistä tai viestinvaihdon häiriöistä. Esimerkkejä ovat diabetes mellitus, kilpirauhasen vajaatoiminta ja

solukalvolla
tai
solun
sisällä;
solukalvon
reseptorit
käynnistävät
second
messenger
-polkuja
(esim.
cAMP,
Ca2+-signaalit),
kun
taas
tumareseptorit
vaikuttavat
geenien
ilmentymiseen.
Hormonit
voivat
toimia
endokriinisen,
parakriinisen
tai
autokraattisen
viestinnän
kautta.
Aivolisäke
ja
hypotalamus
muodostavat
usein
säätelyn
keskuksen.
elektrolyyttitasapainon
hallinta,
lisäksi
stressivastetta
säätelevät
järjestelmät.
Monien
palautemekanismien
ja
vuorovaikutusten
vuoksi
hormonaalinen
säätely
on
dynaamista,
ja
rytmitykset
(esim.
vuorokausirytmit
kuten
kortisolitasot)
vaikuttavat
vasteisiin.
liikatoiminta
sekä
lisämunuaisen
toiminnan
häiriöt.
Hormonitoiminnan
tuntemus
on
keskeistä
monien
sairauksien
diagnosoinnissa
ja
hoidossa.