Hiilivetyjaksot

Hiilivetyjaksot ovat geologinen käsite, jota käytetään kuvaamaan sedimentaaristen basseinien jaksoja, joiden aikana hiilivedyt syntyvät, siirtyvät ja voivat kertyä varastoihin. Termi viittaa öljy- ja kaasutuotantoon sekä siihen, miten kerogeenin kypsyminen, migraatio ja talteenotto ajoittuvat stratigrafisesti. Käyttö on yleisempää suomalaisessa geologisessa kirjallisuudessa, mutta termiä ei ole täysin vakiinnutettu kaikkialla globaaleissa teksteissä.

Hiilivetyjaksot liittyvät basenin lämpötiloihin ja hautumishistoriaan, ja niiden aikaiset prosessit voivat sisältää kerogeenin kypsymisen sekä öljyn ja kaasun muodostumisen ja migraation. Ajoitus riippuu hautumisen kestosta, lämpövirrasta sekä tektonisista tapahtumista, ja jaksoja tulkitaan usein yhdessä muiden stratigrafisten ja geokemiallisten merkkien kanssa.

Tutkimus ja tunnistus: Geologit määrittävät hiilivetyjaksoja yhdistämällä kerogeenityypin analyysin, vitriinireflectanssin (kerroksen kypsyysasteen arviointi), pyrolyysitietoja (esim. Rock Eval), biomarkkereita sekä seismisen stratigrafian. Näiden avulla voidaan kartoittaa öljy- ja kaasukandentteja sekä arvioida niiden potentiaalia.

Merkitys: Tunnistaminen tukee resurssien arviota, poraussuunnittelua ja riskienhallintaa. Maailmanlaajuisesti basenit kuten North Sea, Persianlahti ja Pohjois-Amerikan järjestelmät sisältävät useita hiilivetyjaksoja, jotka vastaavat öljy- ja kaasun generaation ikkunoita ja kertyy eri kerrosten välillä.