biomarkkereita

Biomarkkereita ovat biologisia mittausarvoja, jotka kertovat elimistön tilasta, sairauksista tai vasteesta hoitoon. Ne voivat olla molekyylitasoisia kuten proteiineja tai geneettisiä variantoja, fysiologisia kuten veren glukoositaso tai verenpaine sekä kuvantamisen löydöksiä. Biomarkkereita mitataan yleensä verestä, virtsasta, kudosnäytteistä tai muista biologisista näytteistä.

Käyttökohteet jakautuvat usein diagnostiseen tukemiseen, riskin arviointiin sekä taudin etenemisen ja hoitovasteen seurantaan. Ne auttavat myös lääkkeiden kehityksessä ja kohdennetussa terapiassa, sekä potilaskohtaisten hoitosuositusten laatimisessa. Biomarkkereita voidaan luokitella esimerkiksi diagnostisiksi (tuen diagnoosiin), prognostisiksi (ennusteen arviointi) sekä hoitovasteen tai seurantaan liittyviksi markkereiksi.

Esimerkkejä tunnetuista biomarkkereista: troponiinit ovat sydäninfarktin diagnosoinnissa käytettyjä proteiineja, HbA1c mittaa pitkäaikaista verensokeria diabeteksessa, PSA liittyy eturauhassyövän seulontaan, CRP on yleinen tulehdusmarkkeri, ja tietyt geneettiset variaatiot kuten BRCA1/2 voivat kertoa periytyvän syövän riskistä. Myös yleisemmät laboratoriokemia-arvot kuten kolesteroli ja verensokeri toimivat biomarkkereina terveydentilan arvioinnissa.

Kehitys ja haasteet liittyvät mittausmenetelmien tarkkuuteen, standardointiin ja kliinisen hyödyn osoittamiseen. Biomarkkereiden tulkinta vaatii usein kontekstin huomioimista sekä potilaan ikää, sairaushistoriaa ja muita löydöksiä. Tulevaisuudessa yhdistyvät genomika, proteomiikka ja metabolomiikka sekä laajamittaiset multiplex-tutkimukset ja point-of-care -testeillä tapahtuva nopea analyysi.