Hiilineutraalisuus

Hiilineutraalisuus on tila, jossa ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat nettomääräisesti nollat tai lähellä sitä. Tämä saavutetaan sekä päästöjen vähentämisellä että päästöjä poistavilla toimilla, kuten hiilinielujen vahvistamisella ja pysyväisillä teknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto ja varastointi). Tavoite on yleinen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla: valtioiden, kaupunkien ja yritysten ovat asettaneet nettopäästöjen leikkaamis- ja poistotoimenpiteitä koskevia aikatauluja, usein tähtäinvuonna 2050 tai 2040-luvun loppuun.

Päästöjen mittaus ja laskenta perustuvat kansainvälisiin standardeihin, kuten GHG Protocoliin. Nettoemissioiksi katsotaan päästöjen ja poistojen erotus. Eri toimialoilla tarkastellaan päästöjä sekä suoraan että koko toimitusketjun kautta. Poistojen on oltava pysyviä, lisäisiä ja todentettavissa, jotta ne käytettäessä voivat tosiasiallisesti kompensoida syntyviä päästöjä. On tärkeää välttää kaksoislaskentaa ja varmistaa, että kompensaatiot eivät heikennä päästövähennystoimia.

Haasteina ovat kompensaatiot sekä niiden uskottavuus ja pysyvyys, sekä yleinen riski ilmastokärjelle – greenwashing. Pitkäjänteinen hiilineutraalisuus edellyttää sekä päästöjen vähentämistä että investointeja puhtaaseen energiaan, energiatehokkuuteen ja hiilenpoistoon. Monet toimijat tähtäävät nettopäästöjen nollaamiseen noin 2040–2050-luvun aikana, riippuen sektorista ja maantieteellisestä kontekstista.

---