Hiilimonoksidia

Hiilimonoksidia (CO) on väritön, hajuton ja mauton kaasu. Sen kemiallinen kaava on CO. CO syntyy pääasiassa hiiltä sisältävien polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa. Yleisimmät lähteet ovat ajoneuvojen pakokaasut sekä kodin lämmitys- ja ruoanlaittopaikat, joissa ilmanvaihto on puutteellinen tai palaminen on epätasaista.

CO sitoutuu hemoglobiiniin muodostaen karboksyhemoglobiinia (COHb), mikä heikentää hapen kuljettamista verenkierrossa ja hapen vapautumista kudoksiin. Tämän seurauksena oireet ovat usein epäspecificisiä: päänsärky, huimaus, väsymys ja pahoinvointi. Suurilla altistumistasoilla voi kehittyä sekavuutta, lihasheikkoutta ja tajunnanmenetystä; vakavissa tapauksissa CO-yhteisvaikutukset voivat johtaa kuolemaan. Myös riskiryhmiä ovat lapset, vanhukset sekä sydän- tai keuhkosairauksista kärsivät.

Ehkäisyssä keskeisiä keinoja ovat CO-detektorit kodeissa ja työtiloissa, säännöllinen laitteen huolto, asianmukainen ilmanvaihto sekä varovaisuus avotulen, väärin käytettyjen lämmitys- ja polttoainejärjestelmien sekä tukkeutuneiden savuhulkujen suhteen. Älä käytä sisätiloissa tulisijoja tai grillaa hiiltä sisällä ilman riittävää ilmanvaihtoa. Jos CO-hälytin soi tai epäilet altistumista, poistu nopeasti raikkaaseen ilmaan ja soita hätänumeroon. Hoito altistuneille määräytyy COHb-tason ja altistumisen kestosta; suurissa tapauksissa voidaan tarvita 100 prosentin happea tai hyperbaarista happehoitoa.

CO:n pitoisuuksia mitataan ppm- ja mg/m3-yksiköissä sekä sisätiloissa että ulkoilmassa. Kansainväliset ja kansalliset ohjeet sekä lainsäädäntö määrittelevät altistumisen rajoja, mutta yleisesti korostetaan varhaista huomiointia ja ennaltaehkäisyä. CO-detektoreita suositellaan erityisesti riskialttiisiin tiloihin, kuten autotallien ja lämmityslaitteiden tiloihin, sekä säännöllistä ilmanvaihdon ja laitteiden huoltoa turvallisuuden takaamiseksi.