Hiihtolajit

Hiihtolajit ovat lumella käytäviä liikuntamuotoja, joita harjoitetaan sekä kilpa- että harrastetarkoituksessa. Kansainväliset ja kansalliset liitot, kuten FIS, säätelevät sääntöjä ja kilpailuja. Yleisessä mielessä hiihtolajit voidaan jakaa maastohiihtoon, alppihiihtoon sekä yhdistettyihin ja erikoislajeihin kuten mäkihyppy, biathlon sekä freestyle- ja telemark-hiihto.

Maastohiihto eli cross-country skiing on liikettä pitkillä laduilla sekä maasto- että metsäolosuhteissa. Tekniikan osalta puhutaan klassisesta (perinteinen) ja vapaalajista (skating). Kilpailuissa on sprinttiä, keskirankaisia matkoja ja pitkiä matkoja; lisäksi järjestetään viestejä ja muita monimuotoisia kilpailumuotoja. Laji korostaa kestävyyttä, voimaa sekä rytmikästä liikkumista vaihtelevassa maastossa.

Alppihiihto kattaa nopeus- ja tekniikkalajit, jotka tapahtuvat rinteillä etapilla. Kilpailumuodot sisältävät pujottelun (slalom), suurpujottelun (giant slalom), super-G:n ja alamäkihiihtoa (downhill). Lajeissa korostuvat nopeus, tarkka linja sekä suksien hallinta kovassa vauhdissa erilaisissa lumisissa olosuhteissa.

Mäkihyppy on laji, jossa kilpakäytössä ovat suur- ja normaalimäki. Tulos muodostuu sekä hyppääjän pituudesta että tyylipisteistä, jotka partituotaan tuomarien kautta.

Yhdistetty hiihto (Nordic Combined) yhdistää mäkihypyn ja maastohiihton. Kilpailu koostuu yleensä mäkiosuudesta sekä maastohiihtos- osuuksista, ja lopulliset tulokset lasketaan näiden suoritusten perusteella.

Biathlon yhdistää maastohiihtoa ja tarkka-ampumisen. Osumatavoitteet vaikuttavat suoritukseen ja aikaan, ja kilpailut järjestetään eri formaateissa. Freestyle-hiihto sisältää lajeja kuten moguls, aerials, halfpipe ja slopestyle, joissa korostuvat temput ja monipuoliset temppusuoritukset. Telemark-hiihto on perinteinen hiihtotyyli, jossa kantapäät vapautetaan ja liikkeen muoto poikkeaa tavallisesta kilpahiihdosta.