Hengitystieinfektio

Hengitystieinfektio on yleistermi tulehduksille, jotka vaikuttavat hengitysteihin. Infektiot voivat kohdistua ylähengitysteihin tai alahengitysteihin ja niiden aiheuttajat sekä oireet voivat vaihdella lievästä voimakkaaseen.

Ylähengitystieinfektiot ovat yleisiä ja niihin kuuluvat tavallinen vilustuminen, nenä- ja sinuiitti, kurkkukipu sekä korvatulehdukset (otitis media). Alemman hengitystieinfektioihin kuuluvat keuhkoputkitulehdukset, bronkioliitti ja keuhkokuume. Oireet riippuvat alueesta ja voivat olla nenäerite, yskä, kuume, kurkkukipu tai hengitysvaikeudet.

Useimmat hengitystieinfektiot johtuvat viruksista; bakteeri-infektiot voivat kehittyä toisen infektion jälkeen tai toimia erillisinä tapauksina. Riskitekijöitä ovat ikä, tupakointi, krooniset sairaudet ja immuunikato.

Diagnoosi perustuu tyypillisesti kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa voidaan käyttää testejä, kuten kurkunerite- tai nenäerituskoetta, rintakehän röntgenkuvausta keuhkokuumeen poissulkemiseksi tai laboratoriotestejä.

Hoito on yleensä oireinen, erityisesti virusten aiheuttamissa infektioissa. Lepo, riittävä nesteytys ja kipulääkkeet auttavat. Bakteeriperäisiin infektioihin harkitaan antibiootteja sekä kliinisiä indikaatioita noudattaen. Lasten, vanhusten ja kroonisesti sairastavien hoidossa seurataan erityistä tarkkaavaisuutta.

Ehkäisy on tärkeää: käsihygienia, yskimis- ja nenähygienia, sekä rokotukset (esimerkiksi influenssa- ja pneumokokkirokotteet) sekä tupakoinnin välttäminen.

Ennuste on hyvä suurimmalle osalle, ja sairausparannus tapahtuu useimmiten muutaman päivän tai viikkojen kuluessa. Joillakin voi kehittyä komplikaatioita, kuten sinuiitti, korvatulehdus tai harvoin keuhkokuume.