Hengitysteitä

Hengitysteitä ovat keuhkojen ilmaa johtavat rakenteet, jotka siirtävät ilman ulkoilmasta keuhkoihin ja takaisin. Ne koostuvat ylähengitysteistä (nenäontelo, nielu, kurkunpää) sekä alahengitysteistä (henkitorvi, keuhkoputket ja pienemmät keuhkoputken haarat) sekä alveoleista, joissa kaasujen vaihto tapahtuu. Hengitysteiden tehtävänä on lämmittää, kosteuttaa ja puhdistaa sisään hengitettävä ilma sekä mahdollistaa kaasujen vaihto keuhkoissa.

Fysiologia: Ilman kulku alkaa ylähengitysteistä ja etenee alahengitysteihin. Limakalvon kimmolevy (mucociliaarinen järjestelmä) puhdistaa ilmaa ja siirtää epäpuhtauksia nieluun niellakseen. Pääasiallinen kaasujen vaihtuminen tapahtuu keuhkorakkuloissa (alveolit). Hengityksen säätelyyn osallistuvat pallea ja kylkivälilihakset sekä autonominen hermosto, joka muuttaa ilmavirtauksen vastusta tarpeen mukaan.

Terveyden näkökulmasta hengitysteihin kohdistuu useita sairauksia ja tiloja, kuten infektiot (esimerkiksi keuhkoputkitulehdukset), astma, krooninen obstruktivinen keuhkosairaus (COPD) sekä obstruktiot, jotka voivat johtua vierasesineistä, kasvainsyöpää tai arpeutumisesta. Oireisiin kuuluvat yskä, hengenahdistus ja vinkuva hengitys; vakavissa tapauksissa voi esiintyä hapenpuutetta.

Diagnoosi ja hoito: Tutkimuksissa käytetään spirometriaa, röntgen- tai CT-kuvia sekä bronkoskopiaa hengitysteiden tilan arvioimiseksi. Hoito kohdistuu oireiden lievittämiseen, keuhkoputkien avautumisen lisäämiseen sekä tulehduksen hallintaan, usein inhaloitavien lääkkeiden ja elämäntapamuutosten avulla.