Heittoliikkeestä

Heittoliikkeestä tarkoittaa nopeaa, koordinoitua kehon toimintaa, jossa esine heitetään eteenpäin tai ylöspäin. Urheilussa heittoliikettä esiintyy monin tavoin, kuten pallon, kiekon tai muun esineen heittäminen sekä käsipallon ja baseballin kaltaiset heitot. Heittoliikkeessä voimansiirto alkaa lantion ja vartalon kiertomaisesta liikkeestä ja siirtyy käsivarrelle, jolloin syntyy suuri käsivarren nopeus lyhyessä ajassa. Tehokas heittoliike riippuu koko kehon koordinaatiosta ja oikea-aikaisesta voimansiirrosta.

Tyypillisesti heittoliike jaetaan viiteen vaiheeseen: valmistelu, kiertovaihe, kiihtymysvaihe, vapautus ja seuranta. Valmisteluvaiheessa keho asettuu heiton suunnan mukaiseen asentoon ja lihakset jännittyvät. Kiertovaiheessa lantio ja vartalo kiertyvät vastakkaisiin suuntiin, jolloin vartalon kiertoliike vahvistaa käsivarrelle tulevaa voimaa. Kiihtymysvaiheessa olkapäät, rintakehä ja keskivartalo yhdessä tuottavat suurimman nopeuden käsivarrelle. Vapautushetkellä esine vapautuu sormien kautta ja liike etenee nopeasti eteenpäin. Seuranta jatkuu kehon liikkeenä ja tasapainon palauttamisena.

Biomekaniikallisesti heittoliike hyödyntää lantion ja hartioiden kiertoa sekä keskivartalon stabiliteettia. Keskeisiä lihasryhmiä ovat rotator cuff -lihakset, pectoralis major, latissimus dorsi sekä keskivartalon syvät ja pinnalliset lihakset. Yleisimmät vammat liittyvät olkapään jännevaurioihin ja kyynärpään alueen ongelmiin, erityisesti toistuvan kuormituksen sekä teknisen virheen vuoksi. Näiden riskien vähentämiseksi tekniikkaa ja kuormitusta opetetaan ja harjoitetaan asteittain valmennuksessa sekä liikkuvuuden ja stabiliteetin harjoitteissa.