Heikkonäköisyys

Heikkonäköisyys, eli vaikea tai huonontunut näkökyky, on tila, jossa näkö on heikentynyt merkittävästi siten, että se ei korjaannu täysin tavallisilla silmälaseilla, piilolinsseillä tai silmäleikkauksella. Se ei tarkoita täydellistä sokeutta, vaan näkökyky voi vaihdella lievästä vaikeaan. Heikkonäköisyys voi vaikuttaa esimerkiksi näöntarkkuuteen, näkökenttään, valon ja kontrastin havaitsemiseen tai värien näkemiseen. Syitä heikkonäköisyyteen voi olla monia, kuten silmäsairaudet kuten glaukooma, makuladegeneraatio, diabeettinen retinopatia tai perinnölliset silmäsairaudet. Myös synnynnäiset syyt tai aivovauriot voivat aiheuttaa heikkonäköisyyttä.

Heikkonäköisyys voi vaikeuttaa jokapäiväisiä toimintoja, kuten lukemista, ruoanlaittoa, liikkumista ja kasvojen tunnistamista. Erilaisten apuvälineiden avulla heikkonäköiset henkilöt voivat kuitenkin parantaa toimintakykyään. Näitä apuvälineitä ovat esimerkiksi suurentavat lukulasit, teleskoopit, elektroniset suurennuslaitteet, teksti puheeksi -ohjelmat ja pistekirjoitus. Myös erityiset valaistusratkaisut ja kontrastin lisääminen ympäristössä voivat auttaa. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea heikkonäköistä henkilöä oppimaan uusia taitoja ja käyttämään apuvälineitä tehokkaasti, jotta hän voi elää mahdollisimman itsenäistä ja täysipainoista elämää. Diagnoosi ja kuntoutusprosessi alkavat yleensä silmälääkärin ja optometristin tekemillä tutkimuksilla.