Hallintomenettelylaeista

Hallintomenettelylaeista viittaa suomen yleisesti hallintomenettelyä sääteviin lakeihin, joista hallintomenettelylaki muodostaa keskeisen perustan. Lainsäädäntö ohjaa, miten viranomaiset valmistavat, käsittelevät ja ratkaisevat hallintopäätökset sekä miten asianosaisten oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet toteutuvat.

Laki säätelee toimivallan käyttämisen yleisiä periaatteita, kuten laillisuus, tasapuolisuus, viranomaisten puolueettomuus, oikea-aikaisuus ja asianmukainen menettely. Se korostaa oikeutta tulla kuulluksi, mahdollisuutta esittää todistetta sekä tiedonsaannin ja asiakirjojen käsittelyn periaatteita. Miten hallintomenettely alkaa, miten valmistelu ja hallinnon käsittely etenevät sekä millä aikataululla päätökset annetaan, kuuluvat lain piiriin.

Käytännössä asianosaista informoidaan, hänen mahdollisuuksiaan esittää todisteita ja mielipiteitä sekä tarkistaa käsittelyä tarvittaessa. Päätösten on oltava kirjallisia ja perusteltuja, ja niissä on usein kerrottava muutoksenhaku- ja oikaisumahdollisuudet sekä tilastotietoja vaikuttavien oikeuskeinojen muodosta.

Muutoksenhaku ja oikaistuminen ovat keskeisiä keinoja hallinnon valvontaan. Asianosaisella on oikeus hakea muutosta korkeammalta viranomaiselta tai hallinto-oikeudelta sekä tehdä oikaisuvaatimus kyseessä olevalle viranomaiselle sillä tavoin, kuin laki määrää. Laki säätelee myös asiakirjoihin pääsyä sekä yksityisyyden suojan ja tietojen käsittelyn rajoja hallintomenettelytilanteissa.

Hallintomenettelylaeilla pyritään turvaamaan oikeusvaltioperiaatteen mukainen oikeudenmukainen ja ennustettava hallinto sekä eheä yhteiskunnan luottamus viranomaisten päätöksiin.

---