Haihtuvina

Haihtuvina aineina tarkoitetaan aineita, jotka siirtyvät nestemäisestä tilasta kaasuihin helposti ympäröivässä ilmassa. Haihtuvuus liittyy erityisesti aineen kiehumispisteeseen ja höyrypaineeseen: mitä matalampi kiehumispiste ja suurempi höyrypaine, sitä nopeammin aines haihtuessa vapautuu ilmaan. Haihtuvuus riippuu sekä lämpötilasta että paineesta, ja se ilmenee sekä tietyllä lämpötilalla tapahtuvana haihtumisena että kiehumisena kun nesteen höyrypaine vastaa ympäröivän ilmanpainetta.

Haihtuvuuden käsitteistöön kuuluvat sekä kiehumispiste että höyrypaine. Kiehumispiste on lämpötila, jossa aineen höyrypaine on yhtä suurta kuin ympäristön paine, jolloin neste kiehuu. Höyrypaine kuvaa sitä voimaa, jolla nesteen molekyylit höyrystyvät; korkeampi höyrypaine tarkoittaa suurempaa haihtuvuutta tietyssä lämpötilassa. Haihtuvuus yleensä lisääntyy lämpötilan noustessa, mutta joillakin aineilla on erityisen pienet kiehumispisteet ja ne voivat haihtua vaikka lämpötila olisi kohtuullinen.

Esimerkkejä haihtuvista aineista ovat monenlaiset orgaaniset liuottimet kuten etanoli, asetoni ja dietyylietari (diethyl ether). Lisäksi vesi on haihtuva, joskin usein vähemmän liukeneva kuin monet orgaaniset liuottimet. Haihtuvuus on keskeinen käsite sekä laboratorio- että teollisuuskontekstissa, koska se vaikuttaa liuottimien valintaan, prosessien energian- ja ainemenetykseen sekä ilmanlaatuun. Ympäristössä haihtuvat yhdisteet kulkeutuvat ilmaan ja voivat muodostaa VOC-yhdisteitä, joilla on merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun ja terveyteen. Turvallisuuden ja ympäristövaikutusten vuoksi haihtuvia aineita käsitellään asianmukaisesti ja niiden päästöjä pyritään minimoimaan.

See also: kiehumispiste, höyrypaine, haihtuminen, VOC.