HTTPpyynnöillä

HTTPpyynnöillä tarkoitetaan prosessia, jossa asiakasohjelmisto lähettää HTTP-viestin palvelimelle halutun toiminnon suorittamiseksi tai resurssin hakemiseksi. Viestintä tapahtuu asiakkaan ja palvelimen välillä, usein selaimen tai API-asiakkaan ja verkkopalvelun välillä. HTTPpyynnöt koostuvat pyyntöalusta, otsikoista ja mahdollisesta rungosta.

Pyyntö sisältää pyyntölinjan, otsikot ja rungon. Pyyntölinja määrittelee käyttämän metodin (kuten GET, POST, PUT, PATCH, DELETE), kohteen URL-osoitteen ja HTTP-version. Otsikot välittävät metatietoja, kuten Content-Type, Accept ja Authorization. Runko voi sisältää varsinaisen datan, esimerkiksi lomaketiedot tai JSON-muotoisen sisällön, erityisesti POST- tai PUT-pyynnöissä. Pyyntö voi sisältää myös kyselyparametreja URL-osoitteessa.

Yleisimmät HTTP-metodit: GET hakee resurssin, POST luo tai muokkaa tietoja, PUT korvaa resurssin, PATCH päivittää osittain, DELETE poistaa resurssin. Lisäksi käytetään HEAD-kutsua vain otsikoiden hakemiseen ja OPTIONS-kutsua palvelimen tukemien ominaisuuksien selvittämiseen.

Palvelin vastaa tilakoodilla. Tärkeimmät ovat 2xx-alkuiset onnistuneet vastaukset (esim. 200 OK, 201 Created, 204 No Content), 4xx-asiakkaan virheet (kuten 400 Bad Request, 401 Unauthorized, 403 Forbidden, 404 Not Found) sekä 5xx-palvelinvirheet (kuten 500 Internal Server Error). Vastaukseen liitetään usein otsikoita (esim. Content-Type, Cache-Control) ja mahdollinen runko.

Turvallisuus ja käytäntö: käytetään usein HTTPS:ää TLS-salauksella. Todennus voi perustua Bearer-tokiin tai muihin mekanismeihin. Välimuistin hallinta sekä CORS- ja CSRF-käytännöt voivat vaikuttaa siihen, miten pyyntöjä käsitellään useissa konteksteissa.

Käytännössä HTTPpyyntöjä käytetään laajasti verkkopalveluihin, REST-rajapintoihin ja web-sovelluksiin. Kehittäjät hyödyntävät kirjastojen kuten Pythonin requests, JavaScriptin fetch tai axios sekä curl-työkalun tarjoamia ominaisuuksia pyyntöjen rakentamiseen ja vastauksien käsittelyyn.