Gravitaatioarvoja

Gravitaatioarvoja kuvaavat numeeriset arvot, jotka mittaavat paikallisen gravitaation voimakkuuden. Gravitaatioon liittyy kiihtyvyys, jonka massa aiheuttaa toiseen massaan, ja ne ovat keskeisiä sekä maanpinnan fysikaalisessa kuvauksessa että kappaleiden liikkeen laskennassa. Yleisimmin gravitaatioarvot ilmoitetaan metreinä sekunnin neliöön (m/s^2) tai standardina yksikkönä g, jossa 1 g = 9.80665 m/s^2.

Maapallon gravitaatio vaihtelee paikan, korkeuden ja maan massan jakautumisen mukaan. Se on suurempi navan läheisyydessä ja pienempi ekvatorilla, ja se heikkenee noustessa ylöspäin. Lisäksi gravitaatioon vaikuttavat vuorovaikutukset sekä Maan sisäisten rakenteiden tiheydet.

Gravitaatioarvoja mitataan gravimetreillä. Absoluuttiset gravimetrit antavat suoran arvon paikallisesta gravitaatiosta; suhteelliset gravimetrit kuvaavat muutoksia verrattuna viitearvoon. Mittauksia korjataan tyypillisesti vuorovesivaikutuksilla, ilmakehän paineen muutoksilla sekä korkeuden aiheuttamilla vaikutuksilla ja maaston topografian aiheuttamilla korjauksilla (free-air, Bouguer ja topografinen korjaus).

Geodesiassa ja geofysiikassa gravitaatioarvot muodostavat osan Maan gravitaatiokentän kuvasta. Pallisäisten harmonisten sarjojen avulla tuotetaan globaalit mallit kuten EGM2008, joiden avulla voidaan määrittää geoidin ja geopotentiaalikatkoksen tarkkuutta.

Käytännön sovelluksissa gravitaatioarvoja käytetään rakennus- ja suunnitteluprojekteissa, kartoituksessa sekä tutkimuksessa kuten magmakasvun ja maanmuokkauksen seuraamisessa. Niiden avulla parannetaan korkeuskäyrien ja merenpinnan seurannan tarkkuutta sekä geofysiikan tulkintoja.