Glukokortikoidihoito

Glukokortikoidihoito on lääketieteellinen hoitomuoto, jossa potilaan tulehduksellisia ja immuunivasteeseen liittyviä sairauksia hoidetaan glukokortikoideilla (kortikosteroidit). Lääkkeet voivat vaikuttaa koko kehoon (systeeminen hoito) tai kohdentuvasti paikallisesti (inhalaatiot, silmätipat, voide tai geeli, nenä- ja silmäsuihkeet) sekä tietyissä tapauksissa injektiosta.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi astma, COPD, allergiset tulehdukset sekä iho-, sidekudos- ja reumasairaudet. Myös autoimmuunitaudeissa sekä elinsiirtoihin liittyvissä immunosuppressiossa käytetään glukokortikoideja. Paikalliset muodot mahdollistavat tärkeän oireiden lievittämisen pienemmillä systeemisillä riskeillä.

Toimintaperiaate perustuu glukokortikoidireseptorin sitoutumiseen, mikä muuttaa solujen geenien ilmentymää ja vähentää tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa sekä immuunivastetta. Tämä voi nopeuttaa oireiden helpottumista ja pitkällä aikavälillä estää taudin pahenemisen.

Haitat ja riskit riippuvat annoksesta ja hoidosta. Lyhytaikaisessa käytössä voi esiintyä unettomuutta, vatsavaivoja tai nesteturvotusta. Pitkäaikainen käyttö altistaa osteoporoosille, hyperglykemialle, lihasheikkoudelle, ihon ohentumiselle sekä kasvun hidastumiselle lapsilla; infektioalttius voi kasvaa. HPA-akselin lama on huomioitava, joten lopetuksen tulisi tapahtua vähitellen.

Seuranta on oleellinen osa hoitoa: luuston tiheys, verensokeri ja verenpaine sekä infektiotilanteiden seuraaminen. Hoidon räätälöinti ja tarvittaessa lisää toimenpiteitä, kuten luuston terveyden tukeminen, ovat tärkeitä pitkällä aikavälillä.