Gerundimainen

Gerundimainen on suomen kielessä käytetty termi, jolla viitataan verbi-idean nominaaliseen, gerundilta muistuttavaan rakenteeseen. Se kuvaa sekä gerundin kaltaista toiminnan ilmaisua että sitä, miten verbin merkitys toiminnan käsitteenä ilmenee lauseessa. Suomessa gerundin muodostuminen ja sen erilaiset käyttötavat ovat keskeisiä osia verbalisaatiosta ja nominaalisesta ilmaisusta.

Morfologia ja muodostuminen: Suomen yleisin gerundimuoto on -minen-suffixi, esimerkiksi kirjoittaminen, lukeminen, tanssiminen. Näiden sanojen avulla ilmenee toiminnan tai prosessin nimittäminen. Gerundimainen rakenne voi toimia lauseen subjektina, objekti- tai määrityksenä, ja siihen kohdistuvat lauseenvastikkeet sekä omistusmuodot voivat tulla mukaan, kuten tekemisen, tekemisestä, tekemisestä. Gerundimainen ilmaus voi siten toimia sekä yleisemmän kuin yksittäisen teon kuvaajana.

Käyttö ja vivahteet: Gerundimaiset substantiivit voivat kantaa abstraktin toiminnan yleistä merkitystä, esimerkiksi yleinen idea “toiminnan tekeminen” tai “harrastamisen pystyttäminen.” Esimerkkejä: Tekeminen on tärkeää; Lukeminen kehittää sanavarastoa; Harrastaminen vaatii aikaa. Näissä lauserakenteissa gerundin kaltaiset sanat toimivat lauseen ytimessä tai sen kohteena. Joissakin yhteyksissä gerundimainen rakenne voi esiintyä partitiivissa tai genetiivissä, mikä heijastaa verbin nominaalisen muodon käyttöä lauseyhteydessä.

Väitteet ja erottelut: Gerundimainen termi kuuluu kielitieteessä käytettäviin luokitteluihin, joilla eritelään verbi- ja nominaalisen ilmaisun välisiä rajoja. Se ei viittaa vain yhteen ainoaan rakenteeseen, vaan kattanee erilaisia nominaalisia muodostumia, jotka ovat verbien toiminnan ilmaisun kaltaisia.

Katso myös: gerundi, verbi-nominaalisaatio, nominalisaatio, suomalainen kielioppi.