Genetiiviamuoto

Genetiiviamuoto on suomen kielen taivutusmuoto, jolla ilmaistaan omistussuhteita sekä muita läheisiä suhteita kahden substantiivin välillä. Genetiiviä käytetään usein muodostaen pertenomistuslauseita, kuten kissan ruokaa tai talon seinä. Sillä on myös muita käyttötapoja, kuten osan/osan verrattujen ilmaisujen rakennus ja joidenkin adjektiivien tai numeraalien kanssa käytetyt ilmaukset.

Yksikön genetiivissa tavallinen perusrakenne on lisätä vartaloon -n: talo -> talon, kissa -> kissan, koira -> koiran, nainen -> naisen, lapsi -> lapsen. Joitakin sanoja muodostuu poikkeuksellisesti, esimerkiksi tyttö -> tytön tai poika -> pojan, kiitos konsonanttivaihdunnan kaltaisista äänneasusteista. Genetiivin kirjo on herkkä sanan vartalosta ja vokaaliharmoniasta, minkä vuoksi muoto voi poiketa pelkästä -n-päätteen additiosta.

Monikon genetiivissa käytetään erilaisia pääteliitteitä, ja muotoja on useita esimerkiksi talo -> talojen, kissa -> kissojen, koira -> koirien, nainen -> naisten, lapsi -> lasten. Genetiivin monikko osoittaa omistusoikeuden tai yhteyden useampaan nimisanaan: talojen, kissojen, koirien, naisten, lasten kaltaisissa ilmauksissa.

Genetiiviamuotoa käytetään laajasti: se ilmaisee omistuksen lisäksi esimerkiksi määritys- tai osan suhdetta (kolmen kilometrin matka), sekä joidenkin sanallisten ilmauksien ja kielikuvien rakennetta. Genetiivimuoto on yksi suomalaisen kielen 15:stä taivutusmuodoista ja kuuluu olennaisena osana substantiivien ja niiden laajojen ilmaisujen rakentamiseen.