Fosfaattimolekyyli

Fosfaattimolekyyli, tunnetaan myös fosfaatti-ionina, on kemiallinen yhdiste, joka koostuu yhdestä fosforiatomista ja neljästä happiatomista. Sen kemiallinen kaava on PO₄³⁻. Fosfaatti-ioni on negatiivisesti varautunut, ja sen varaus on -3, johtuen happiatomien elektronegatiivisuudesta ja fosforiatomin taipumuksesta muodostaa useita sidoksia. Fosfaattimolekyyli on keskeinen elämälle maapallolla ja esiintyy luonnossa monissa muodoissa, sekä orgaanisissa että epäorgaanisissa yhdisteissä.

Biologisessa kontekstissa fosfaatti on elintärkeä makromolekyylien, kuten DNA:n ja RNA:n, rakenneosana. Se muodostaa DNA:n ja RNA:n selkärangan sokeriyksiköiden välille. Fosfaatti on myös keskeinen komponentti adenosiinitrifosfaatissa (ATP), joka on solujen ensisijainen energianlähde. ATP:n hydrolyysi vapauttaa energiaa, jota solut käyttävät erilaisiin elintoimintoihin. Lisäksi fosfaatilla on rooli luuston ja hampaiden muodostumisessa ja ylläpidossa kalsiumfosfaattina.

Epäorgaanisena aineena fosfaatit ovat yleisiä maaperässä ja vesistöissä. Ne ovat tärkeitä ravinteita kasveille, ja niiden puute voi rajoittaa kasvien kasvua. Ihmisen ruokavaliossa fosfaatteja saadaan monista elintarvikkeista, kuten maitotuotteista, lihasta ja pähkinöistä. Ympäristössä korkeat fosfaattipitoisuudet voivat kuitenkin aiheuttaa rehevöitymistä vesistöissä, mikä voi johtaa happikatoon ja kalakuolemiin. Fosfaatin kierrätys on luonnossa ja ihmisen toiminnassa monimutkainen prosessi.