Foliarlannoitus

Foliarlannoitus on lehden pinnalle ruiskutettujen ravinteiden avulla tapahtuva lannoitusmenetelmä. Ravinteet imeytyvät lehden epidermaalisen kerroksen kautta ja siirtyvät kasviin nopeasti, jolloin puutteet voidaan korjata tai täydentää maaperän lannoitusta.

Käytetyt ravinteet kattavat sekä makro- että mikroravinteet. Makroravinteita ovat typpi N, fosfori P ja kalium K sekä tarpeen mukaan kalsium Ca ja magnesium Mg. Mikroravinteita ovat muun muassa rauta Fe, sinkki Zn, mangaani Mn, kupari Cu, boori B sekä molybdeeni Mo. Lannoitteet voivat olla suoloja tai chelaattimuotoja (esim. EDTA, DTPA), jotka parantavat ravinteiden liukoisuutta ja imeytymistä lehtiin. Suositellaan myös adjuvantteja, kuten surfaktantteja ja kostuttajia, jotka parantavat peittävyyttä ja imeytymistä.

Käyttö ja käytännön ohjeet: Foliarlannoitus toteutetaan kasvukaudella sekä viljelykasveilla että kasvihuonekasveilla, erityisesti puutteiden korjaamiseen tai täydentämään maaperän lannoitusta. Suihkeet levitetään tasaisesti lehtien pinnalle, mieluiten viileässä ja kosteassa ilmastossa, aamulla tai myöhään illalla, välttäen suoraa auringonpaistetta ja korkeita lämpötiloja. Pitoisuudet sekä levitysmäärät vaihtelevat tuotteittain ja kasvilajin mukaan, ja ne noudattavat lannoitteen etikettiä.

Hyödyt ja rajoitteet: Foliarlannoitus tarjoaa nopean vaikutuksen puutteisiin ja on hyödyllinen silloin, kun maaperäolosuhteet rajoittavat juuristolannoituksen tehoa. Se ei kuitenkin korvaa kokonaan juuristolannoitusta ja voi aiheuttaa lehtien toksisuutta tai palamista, jos pitoisuudet ovat liian suuret tai altisteet epäedullisia. Lisäksi ympäristötekijät, kuten lämpötilat ja tuulisuus, vaikuttavat imeytymiseen ja tasaisiin tuloksiin.