Erottamisen

Erottaminen on suomen kielen käsite, jolla tarkoitetaan toimintaa tai prosessia, jossa jokin asia erotetaan toisistaan tai määritellään erilliseksi osaksi. Se voi liittyä sekä fyysiseen erottamiseen että käsitteelliseen luokitteluun tai identifiointiin. Erottaminen syntyy verbista erottaa ja sitä vastaavasta substantiivista erottaminen (tai erottamisen genetiivissä).

Tieteissä ja teollisuudessa erottaminen tarkoittaa sekoitettujen aineiden jakamista niiden erottuvien ominaisuuksien perusteella. Käytännön esimerkkejä ovat suodatus, haihdutus, tislaus, kiteytys, kromatografia ja sentrifugointi. Erottaminen on keskeinen osa veden puhdistamista, metallien jalostusta sekä monien haihduttavien ja liuottuvien prosessien työohjelmia.

Sosiaalisissa ja organisatorisissa yhteyksissä erottaminen voi tarkoittaa henkilön poistamista tehtävästä tai jäsenyydestä, esimerkiksi kurinpitotoimenpiteenä tai muusta toimielimistä erottamisena. Tämä voi olla väliaikaista tai pysyvää, ja siihen vaikuttavat sovellettavat lait, säännöt sekä eettiset näkökulmat.

Kielessä ja kognitiossa erottaminen viittaa kykyyn erottaa ja luokitella ilmiöitä sekä tehdä eroja ominaisuuksien tai merkkien perusteella. Erottamisen käsitteitä käytetään laajasti eri tieteenaloilla kuvaamaan sekä aineellisen erottamisen että abstraktin luokittelun prosesseja.

Synonyymejä ja lähellä olevia käsitteitä ovat erottelu ja eriyttäminen. Erottamisen käyttötarkoitus riippuu kontekstista, olipa kyseessä fyysinen prosessi, sosiaalinen päätös tai kognitiivinen analyysi.