Energiankäytön

Energiankäytön käsite kuvaa energian kokonaiskäyttöä yhteiskunnassa. Se kattaa energian käytön teollisuudessa, liikenteessä, rakennuksissa, palveluissa, kotitalouksissa sekä maataloudessa. Energiankäyttö voidaan tarkastella lopullisena energiana, jonka loppukäyttäjät hyödyntävät, sekä primaarienergiana, jolloin otetaan huomioon energian tuotannon osatekijät ja häviöt. Energiankäytön kehitys heijastaa sekä teknologista edistystä että rakenteellisia muutoksia taloudessa.

Mittaus ja tunnusluvut liittyvät usein lopulliseen energian kulutukseen, primaarienergian määrään sekä energian käytön intensiteettiin, kuten energian määrä BKT:ta kohti tai energian kulutus asukasta kohden. Energiankäytön tilastointi jakaa kulutuksen usein sektoreittain (teollisuus, liikenne, rakennukset, palvelut, maatalous) sekä maantieteellisesti ja ajanjaksoittain. Kansainväliset vertailut perustuvat energiasuhteisiin ja energianlähteisiin liittyviin tietoihin sekä energian tulosta- ja kuluttajakohtaisiin mittareihin.

Tekijät ja politiikka vaikuttavat energiankäytön kehitykseen useista lähteistä. Tekniset innovaatiot, energiatehokkuuden parantaminen, rakennusten ja teollisuuden standardit sekä muuttuvat kulutustottumukset vähentävät yksikköä kohti tarvittavaa energiaa. Energiatehokkuus- ja ilmastopolitiikka sekä uusiutuvien energianlähteiden lisääminen muokkaavat sekä määrää että rakenteita. Samaan aikaan talouskasvu, väestön- ja elämäntapamuutokset voivat kasvattaa tai muuttaa kokonaiskysyntää.

Kestävyys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä syitä energiankäytöstä käytävissä keskusteluissa. Vähemmän energiankäyttö ja siirtyminen puhtaampiin energialähteisiin voivat vähentää päästöjä ja fossiilisten resurssien käyttöä sekä parantaa energian toimitusvarmuutta. Data ja tilastot perustuvat kansallisiin tilastotoimiin sekä kansainvälisiin aloitteisiin, kuten energian tasapainon ja päästötietojen keruuseen. Tilastot nationalisessa viitekehyksessä voivat vaihdella, mutta ne tarjoavat keskeiset mittarit energiankäytön seuraamiseen ja politiikan vaikutusten arviointiin.