Energiahyödyntämisen

Energiahyödyntämisen käsite kuvaa energiavarojen tarkoituksellista hyödyntämistä sekä niihin liittyvää järjestelmien suunnittelua, jolla energia muunnetaan, siirretään, varastoidaan ja käytetään. Se kattaa sekä perinteiset että uudet energianlähteet sekä erilaisten energiamuotojen tuottamisen: primaarilähteinä ovat fossiiliset polttoaineet, ydinenergia sekä uusiutuvat kuten vesivoima, tuuli, aurinko ja biomassa. Näistä tuotetaan sähköä, lämpöä sekä liikennepolttoaineita.

Muuntaminen ja jakaminen tapahtuvat sekä keskitetysti että hajautetusti: suurissa voimalaitoksissa, pienemmissä laitoksissa ja kotitalouksien järjestelmissä. Tekniikoita ovat polttomoottorit, turbiinit, sähköverkot sekä energiavarastointiratkaisut kuten akut ja lämpövarastot. Siirto ja jakelu muodostavat verkon kautta käytettävän energian infrastruktuurin, jonka tehokkuus vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin ja saatavuuteen.

Tehokkuudella ja päästöjen vähentämisellä on keskeinen rooli. Energiatehokkuus, häviöiden vähentäminen sekä siirron ja varastoinnin optimointi ovat keskeisiä tavoitteita. Ympäristövaikutusten arviointi ja elinkaariajattelu ovat olennaisia uudistuksissa.

Politiikassa energia- ja ilmastopolitiikka, sääntely sekä investoinnit ohjaavat kehitystä kohti kestävämpää energiataloutta. Haasteisiin kuuluvat energian varastoinnin tehokkuus, markkinoiden ja sääolosuhteiden vaihtelu sekä energian saatavuus ja kustannukset.