Elämänkiertoja

Elämänkiertoja tarkoittaa elämänkulun vaiheiden sarjaa, jonka kautta eliö etenee syntymästä kuolemaan ja tuottaa seuraavan sukupolven. Kierron tarkoituksena on mahdollistaa kasvu, lisääntyminen ja sopeutuminen ympäristöön sekä resurssien tehokas käyttö. Eri lajit voivat toteuttaa kiertoa erilaisin tavoin ja aikatauluin.

Eläinten elämänkiertoihin kuuluu usein synty, kasvu, lisääntyminen ja kuolema. Hyönteisillä kierto voi sisältää metamorfoksen: täyden metamorfoksen (holometabolia), jossa muna muuttuu larvaksi, larva kehittyy pupuksi ja lopulta aikuiseksi; sekä epätäydellisen metamorfoksen (hemimetabolia), jossa muna kehittyy nymfiksi ja lopulta aikuiseksi, nuoret muistuttavat aikuisia mutta ovat pienempiä tai rakenteeltaan erilaistuneita.

Kasvi- ja sienten elämänkiertojen piirteisiin kuuluu usein vuorottelu suvullisen ja suvuttoman lisääntymisen sekä haploidisen ja diploidisen vaiheen välillä (alternation of generations). Kasveja ja sieniä esiintyy sekä pitkäikäisiä että lyhytaikaisia vaiheita, ja kiertoa voidaan kuvata sporofyyttisen ja gametofyyttisen vaiheen kautta.

Elämänkiertojen tutkimus on keskeistä ekologiassa ja evoluutiobiologiassa. Se auttaa ymmärtämään, miten lajit sopeutuvat ympäristöönsä, miten populaatiot kehittyvät ja miten elinympäristötekijät muovaavat lisääntymis- ja kasvustrategioita. Tiedosta on hyötyä myös maataloudessa, luonnonvarojen hallinnassa ja biodiversiteetin suojelussa.