Elektroforeesiä

Elektroforeesiä on laboratoriotekniikka, jota käytetään erottelemaan makromolekyylejä, kuten DNA:ta, RNA:ta ja proteiineja, niiden koon ja sähkövarauksen perusteella. Menetelmä perustuu sähkökentän käyttöön, joka saa varautuneet molekyylit liikkumaan positiivisesti tai negatiivisesti varautuneen elektrodin suuntaan.

Prosessiin sisältyy yleensä näytteen asettaminen geelimäiseen matriisiin, joka on tyypillisesti agaroosista tai polyakryyliamidista valmistettu. Geeli upotetaan puskuriliuokseen, joka johtaa sähköä. Kun sähkökenttä kytketään, varautuneet molekyylit alkavat liikkua geelin läpi. Pienemmät molekyylit liikkuvat nopeammin ja pidemmälle kuin suuremmat molekyylit, mikä johtaa niiden erottumiseen.

DNA ja RNA ovat negatiivisesti varautuneita fosfaattiryhmiensä vuoksi, joten ne liikkuvat kohti positiivista elektrodia. Proteiinien varaus voi vaihdella niiden aminohappokoostumuksen mukaan, mutta SDS-PAGE (natriumdokyylisulfaatti-polyakryyliamidigeelielektroforeesi) -tekniikassa proteiineihin kiinnitetään negatiivisesti varautunut SDS-molekyyli, jolloin nekin liikkuvat kohti positiivista elektrodia koon mukaan erottuen.

Eroteltujen molekyylien havaitsemiseksi geeliä värjätään sopivalla väriaineella tai tunnistetaan spesifisillä sondeilla. Elektroforeesia käytetään laajalti molekyylibiologiassa, genetiikassa, rikostutkimuksessa ja lääketieteellisessä diagnostiikassa. Sitä hyödynnetään muun muassa geenien tunnistamisessa, DNA-sormenjälkien analysoinnissa ja proteiinien tutkimuksessa.