Eitodennäköisyysnäytteistyksessä

Eitodennäköisyysnäytteistyksessä otantaa ei valita satunnaisesti, vaan näytteet valitaan perustuen tutkijan harkintaan, käytännön syihin tai muihin ei-satunnaisiin tekijöihin. Tämä eroaa todennäköisyysnäytteistyksestä, jossa jokaisella populaation jäsenellä on ennalta tunnettu ja nollasta poikkeava todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Eitodennäköisyysnäytteistyksessä tämä ehdonmukainen todennäköisyys ei ole tiedossa tai sitä ei voida soveltaa.

On olemassa useita eri tyyppejä eitodennäköisyysnäytteistyksestä. Kätevä näytteenotto on yleisin muoto, jossa tutkijat valitsevat helposti saatavilla olevia osallistujia. Tarkoituksenmukainen näytteenotto tarkoittaa sitä, että tutkijat valitsevat osallistujia, joiden he uskovat olevan sopivia tutkimuksen tarkoitukseen. Lumipallo- eli lumipallo-otantaan sisältyy olemassa olevien osallistujien pyytäminen suosittelemaan muita potentiaalisia osallistujia. Kiintiöotantaan pyritään saamaan otokseen tietty määrä osallistujia kustakin alaryhmästä, mutta valinta näiden ryhmien sisällä on ei-satunnaista.

Eitodennäköisyysnäytteistyksen etuna on sen helppous ja nopeus. Se voi olla myös edullisempi vaihtoehto todennäköisyysnäytteistykseen verrattuna. Sen suurin haittapuoli on kuitenkin se, että otos ei välttämättä edusta koko populaatiota, mikä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Tämän vuoksi eitodennäköisyysnäytteistystä käytetään usein tutkimuksissa, joissa yleistettävyys ei ole ensisijainen tavoite tai joissa halutaan nopeasti saada alustavaa tietoa. Tutkimussuunnittelussa on tärkeää tunnistaa käytetyn näytteenottomenetelmän rajoitukset.