Eikarbonaattiosuus

Eikarbonaattiosuus on geologiassa ja maalajitutkimuksessa käytetty termi, jolla tarkoitetaan näytteestä löytyvän ei-karbonaattisen aineksen osuutta. Toisin sanoen se kuvaa sen osan koostumuksesta, joka ei koostu carbonate-mineraaleista kuten kalkkikäyristä tai dolamiitista. Eikarbonaattiosuus ilmoitetaan usein prosentteina näytteen kuivana massana.

Määritysmenetelmä perustuu karbonaatteja liuottavaan käsittelyyn. Näyte kuivataan ja punnitaan, sitten se käsitellään hapolla, tyypillisesti noin 10 prosentin suolahapolla (HCl), jolla karbonaatit liukenevat. Jäännösmassa pestään, kuivataan ja punnitaan uudelleen. Eikarbonaattiosuus saadaan laskemalla ilman karbonaatteja oleva osuus suhteessa kokonaismassa: eikarbonaattiosuus = (jäännösmassa / kokonaismassa kuivana) × 100 %. Vaihtoehtoisesti voidaan karbonaatin osuus laskea kertomalla näytteen alkuperäinen massa haittamerkinnöillä ja erottamalla liukeneva hiilivaraus.

Käyttökohteet ja tulkinta: eikarbonaattiosuutta käytetään mineraalisen koostumuksen kuvaamiseen, erityisesti sedimenttien, kivennäismaalajien ja raskaiden ainekerrostumien analysoinnissa. Se auttaa erottamaan silikaattipitoisen materiaalin, epäorgaanisen materiaalin sekä orgaanisen aineksen osuuksia karbonaatista. Tämä tieto tukee esimerkiksi sedimentologisia tulkintoja, maalajin luokittelua sekä karbonanotin vaikutusten arviointia.

Rajoitukset: karbonaatteja liuottavien menetelmien tehokkuus voi vaihdella, ja joissakin tapauksissa pieni osa karbonaatista voi jäädä liukenematta tai jotkin ei-karbonaattiset mineraalit voivat kadota käsittelyn aikana. Tulokset tulee raportoida menetelmäkohtaisesti.