EMsuojan

EM-suoja, eli elektromagneettinen suoja, viittaa rakenteisiin, materiaaleihin ja suunnitteluperiaatteisiin, joiden tarkoitus on rajoittaa sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia sekä estää häiriöitä ja altistuksia sekä laitteissa että ympäristössä. Se on keskeinen osa elektromagneettista yhteensopivuutta (EMC) ja sitä sovelletaan sekä laitteiden että tilojen suunnittelussa.

Toimintaperiaate perustuu siihen, että johtavat materiaalit ja rakenteet heijastavat, absorboivat ja ohjaavat sähkömagneettista säteilyä. Suojausteho, joka mitataan usein desibeleinä (dB), riippuu materiaalin sähkönjohtamisesta ja permeabiliteetista, sen paksuudesta sekä siitä, kuinka hyvin kaikki saumat, liitännät ja läpäisevät aukot on tiivistetty. Siksi EM-suojauksessa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden eheydelle, maadoitukselle sekä saumoihin ja kytkentöihin.

Materiaalit ja rakenteet vaihtelevat käyttötarpeen mukaan. Yleisimpiä ovat metallikoteloita ja kilpiä käyttäen kupari, alumiini ja teräs. Myös johtavat kalvot, kankaat ja monikerroksiset kilvitarurat voivat tarjota suojaa. Suunnittelussa huomioidaan lisäksi liitännät, reiät, ilmanvaihto ja kunnossapito sekä lämpötilan ja mekaanisen rasituksen vaikutukset.

Standardit ja testaus: EMC-standardit ja lainsäädäntö asettavat vaatimuksia sekä häiriöiden torjunnalle että herkkyydelle. Esimerkkejä ovat eurooppalainen EMC-direktiivi sekä CISPR- ja IEC- sekä IEC 61000 -sarjan testit. Käytännön käyttökohteita ovat elektroniikka, lääketieteelliset laitteet, tietoliikenneinfrastruktuuri, auto- ja ilmailuteollisuus sekä rakennukset.

Rajoitteet: mikään suoja ei poista kaikkia häiriöitä tai taajuuksia täydellisesti, ja tehokkuus on taajuus-, rakenne- sekä asennuksesnumber riippuvainen.