Diploidinen

Diploidinen viittaa solun tai organisms tilaan, jossa on kaksi täydellistä kromosomistoa eli kaksi settiä kromosomeja. Tämä kahden kokonaisuuden tilaa merkitään usein 2n. Somatiset solut ovat yleensä diploideja, kun taas sukusolut ovat haploideja (n). Diploidi mahdollistaa perinnöllisten alleelien olemassaolon pareina ja tarjoaa mahdollisuuden heterozygoottisuuteen.

Jokaisessa diploidisessa solussa esiintyy homologisia kromosomeja parina ja usein geenejä on kahdessa alleelimuodossa. Tämä kaksinkertainen kromosomisto mahdollistaa geenivarannon vaihtelun sekä DNA:n korjausmekanismien tehokkaan toiminnan.

Elämänkierto ja solujen jakautuminen: Monien eläinten ja monien muidenkin eliöiden kehitys on diplontista, jolloin usean solukerroksen monisoluisen yksilön kromosomiluku on diploidinen. Fertilisaatiossa kaksi haploidia yhdistyvät muodostaen zygotin (2n). Zygot muodostaa bakteerien kautta kehittyvän yksilön jakautuen mitoosin, jolloin säilyy diploidi. Sukusolujen muodostuksessa meioosi tuottaa haploide gametit, ja uusintaisessa fertilisaatiossa diploidi palautuu.

Polyploidia ja poikkeavuudet: Joskus kokonaislukumäärä kromosomeja on suurempi kuin kaksi settiä, mikä tunnetaan polyploidiana. Autopolyploidiassa samankaltaisista kromosomeista tulee ylimääräisiä kopioita, allopolyploidiassa erilaisten lajien kromosomeja yhdistyy. Polyploidia on yleistä kasveilla ja voi vaikuttaa solukokoihin, kasvuihin ja hedelmällisyyteen.

Merkitys: Diploidia vaikuttaa geenejä koskevaan periytymiseen, rekombinaatioon ja DNA:n korjaamiseen. Yksilöiden diploidiin liittyvät poikkeavuudet, kuten aneuploidi, voivat johtaa sairauksiin; esimerkiksi ihmisillä vallitsevat normaalisti 2n = 46 kromosomia somaattisissa soluissa. Diploidia on keskeinen käsite genetiikassa ja evoluutiossa.