DSLverkkeihin

DSLverkkeihin on suomenkielinen termi, jota käytetään kuvaamaan Digital Subscriber Line -teknologiaa hyödyntäviä laajakaistaverkkoja sekä niihin liittyviä järjestelmiä. Termi esiintyy sekä teletoimialan kirjoituksissa että käytännön suunnittelussa ja ylläpidossa, ja se kattaa sekä asiakassuuntaiset päätelaitteet (modeemit/reitittimet) että keskuksissa ja jakeluverkossa käytettävät ratkaisut.

Tekninen yleiskuvaus: DSL-teknologia hyödyntää kuparipareja ja taajuusjaottelua (DMT) tarjotakseen useita rinnakkaisia tiedonsiirtokanavia sekä alas- että ylöspäin. Yleisimmät variantit ovat ADSL/ADSL2+, VDSL/VDSL2 sekä G.fast. Nopeudet riippuvat suuresti linjan pituudesta ja laadusta; pitkissä kaapeleissa saavutetaan vain muutamia megabittejä sekunnissa, lyhyillä ja paremmilla linjoilla VDSL2 voi tarjota satoja megabittejä. Modernit tekniikat kuten vectoring vähentävät naapurilooppeihin liittyvää crosstalkia, ja useamman kupariparin yhdistäminen (bonding) voi parantaa kokonaisnopeutta. Verkon peruskomponentteina ovat DSLAM-laitteet, jotka sijaitsevat yleisesti keskuksissa tai kadunvarren jakamossa, sekä loppukäyttäjien modeemit tai reitittimet.

Käyttöönotto ja ylläpito: DSL-verkkoja käytetään asiakkaan kotiin ulottuvassa kupariparissa, ja yhteys muodostetaan DSLAMin kautta. Operaattorit määrittelevät palveluprofiilit, suorittavat linjatestausta ja nopeusmittauksia sekä hallinnoivat laatua (QoS). Usein DSL-verkkoja päivitetään FTTC-arkkitehtuureihin, jossa kuitu johtaa jakeluun ja viimeinen kuparipätkä vastaa loppuyhteydestä. DSL-verkot ovat edelleen yleisiä haja-asutusalueilla sekä paikoissa, joissa kuituverkon käyttöönotto on taloudellisesti rajoitettua.

Historia ja nykytilanne: DSL-teknologia kehitettiin 1990-luvulla tarjotakseen laajakaistan olemassa olevaa kupariverkkoa käyttäen. ADSL- ja VDSL-sukupolvet ovat laajentuneet 2000-luvulla ja 2010-luvulla. Nykyisin monet operaattorit korvaavat DSL-verkkoja kuituverkoilla, mutta DSL-verkot pysyvät käytössä erityisesti haja-asutusalueilla sekä paikoissa, joissa kuituverkon rakentaminen ei ole toteutettu. Uudet standardit kuten G.fast ja VDSL2-vectoring parantavat nopeuksia lyhyillä kuparipätkillä.

Katso myös: ADSL, VDSL, G.fast, DSLAM, FTTC, FTTH.