Clearingjärjestelmien

Clearingjärjestelmien ovat finanssikäytössä toimivia infrastruktuureja, joiden tehtävä on selvittää ja toteuttaa maksut sekä arvopaperi- ja johdannaiskauppojen toimeksiannot. Ne toimivat clearing-keskuslaitoksen ja pankkien sekä muiden rahoituslaitosten välillä, ja niiden kautta voidaan toteuttaa netittelyä (multilateraalinen nettoaminen) sekä varmistaa tapahtumien lopullinen maksu ja suoritus. Tavoitteena on vähentää vastapuoliriskin määrää sekä sujuvoittaa päiväkohtaiset maksutapahtumat ja kaupankäynnin jälkitoimitukset.

Toiminnan keskeiset vaiheet ovat toimeksiantojen kerääminen, selvitys ja lopullinen maksu tai siirto. Osallistuvat osapuolet voivat olla pankkeja, clearing-keskuksia, keskuspankkeja sekä muita rahoituspalveluntarjoajia. Selvitysprosessissa voidaan käyttää sekä reaaliaikaisia että eräpäiväkohtaisia järjestelmiä. Riskienhallinnan keinoihin kuuluu marginaatit, vakuudet sekä mahdollinen yhteinen selvityssijoitus- tai rahoitusrahasto. Lopullinen maksu ja siirto tapahtuu usein keskuspankin tilien kautta tai clearing-keskuksen pysyvätilien kautta, jolloin tapahtuman oikeellisuus ja lopullisuus varmistetaan lainsäädännön ja sääntelyn puitteissa.

Tyypillisesti clearingjärjestelmiä voidaan jakaa maksujen Clearing-, arvopaperien Clearing- ja settlement-järjestelmiin sekä keskuspankkipohjaisiin tai yksityisiin clearing-palveluihin. Esimerkkeinä ovat suurten maksujen järjestelmät, SEPA- ja muiden maksujen clearing, sekä arvopaperien CSD- ja CCP-ratkaisut (esim. Euroclear Finland Oy). Kansainvälisesti clearing- ja settlementjärjestelmät kuuluvat sekä EU-tason että kansallisen valvonnan piiriin.

Systeemien luotettavuus ja riskiensietokyky ovat ensisijaisia prioriteetteja. Valvontaviranomaiset seuraavat toimintaa, standardoivat prosesseja ja varmistavat kriittisten rajapintojen häiriöttömän toiminnan.