Biophysikaaliset
Biophysikaaliset viittaa biologisten järjestelmien ja fysikaalisten ilmiöiden tutkimukseen, jossa elämän toimintaa tarkastellaan fysikaalisten periaatteiden kautta. Termiä käytetään sekä adjektiivinä että substantiivina kuvaamaan biophysikaalisia ominaisuuksia, ilmiöitä ja menetelmiä, joilla näitä piirteitä mitataan, mallinnetaan tai tulkitaan. Biophysikaaliset lähestymistavat muodostavat osan biotieteen ja fysiikan välisen rajan yhdistämisestä ja niitä sovelletaan sekä perus- että soveltavissa tutkimuksissa.
Keskeisiä aiheita ovat solujen ja kudosten mekaaniset ominaisuudet sekä liikkuvuus, kalvojen sähköiset ja optiset ominaisuudet sekä
Menetelmät: Biophysikaalisia tutkimuksia tukevat sekä kokeelliset että laskennalliset tekniikat. Esimerkkejä kokeellisista työkaluista ovat atomivoima-mikroskopia (AFM) ja
Sovellukset: Biophysikaaliset tutkimukset tukevat lääketiedettä, bioteknologiaa sekä materiaalitiedettä ja ympäristötutkimusta. Niiden avulla voidaan ymmärtää solukon rakenteita,
Haasteet: Keskeisiä ovat erilaisten tasojen ja skaalojen yhteensovittaminen, suurten datamäärien analysointi sekä toistettavuus. Standardointi ja yhteisten