Biodiversiteet

Biodiversiteet, eli biologinen monimuotoisuus, kuvaa elävän luonnon moninaisuutta. Se muodostuu kolmesta pääulottuvuudesta: geneettisestä monimuotoisuudesta, lajien monimuotoisuudesta sekä ekosysteemien monimuotoisuudesta ja niiden vuorovaikutuksista.

Geneettinen monimuotoisuus tarkoittaa perinnöllistä vaihtelua yksilöiden ja populaatioiden välillä, mikä mahdollistaa sopeutumisen ympäristön muutoksiin. Lajien monimuotoisuus viittaa ympäristössä esiintyvien lajien määrään ja monimuotoisuuteen, kun taas ekosysteemien monimuotoisuus kattaa erilaisten elinympäristöjen kirjoa ja niiden toimintaa, kuten energian kiertoa ja aineiden kulkua.

Biodiversiteetit tuottavat ekosysteemipalveluita, joista ihmiset ovat riippuvaisia: ravinto, puhdas vesi, ilmanlaatu, pölytykset, ilmaston säätely sekä kulttuuriset ja aineelliset arvot. Monimuotoisuus vahvistaa ekosysteemien kestävyyttä ja sopeutumiskykyä ilmastonmuutoksen ja muiden paineiden edessä.

Monimuotoisuuden tila heikkenee ihmistoiminnan vuoksi: elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen, saasteet, vieraslajit, ylikulutus sekä ilmastonmuutos. Näihin haasteisiin vastataan suojelu- ja ennallistamistoimilla sekä kestävän käytön periaatteilla.

Kansainväliset sopimukset, kuten CBD, sekä kansallinen lainsäädäntö ja suojeluohjelmat ohjaavat toimenpiteitä. Esimerkkejä toimista ovat suojelualueet, elinympäristöjen ennallistaminen sekä Natura 2000 -verkosto. Biodiversiteetin seuranta ja tutkimus ovat olennaisia ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi.