Binääriemulaattoreiden

Binääriemulaattoreiden, suomeksi binääriemulaattorit, ovat ohjelmistoja tai laitteistoja, jotka jäljittelevät toisen tietokonejärjestelmän, eli kohdejärjestelmän, toimintaa. Tämän ansiosta ohjelmia, jotka on alun perin kirjoitettu ja käännetty kohdejärjestelmälle, voidaan ajaa isäntäjärjestelmässä, joka voi olla täysin erilainen arkkitehtuuriltaan. Emulaattorit toimivat kääntämällä kohdejärjestelmän konekieliset käskyt isäntäjärjestelmän ymmärtämään muotoon reaaliaikaisesti tai etukäteen.

Yleisimpiä käyttötarkoituksia binääriemulaattoreille ovat vanhojen pelien pelaaminen uudemmilla laitteilla, ohjelmistojen kehittäminen ja testaaminen eri alustoille ilman fyysistä laitteistoa sekä tietoturvatutkimus haittaohjelmien analysoimiseksi suljetussa ympäristössä. Esimerkkejä tunnetuista binääriemulaattoreista ovat QEMU, joka kykenee emuloimaan useita eri suoritinarkkitehtuureja, ja DOSBox, joka mahdollistaa vanhojen MS-DOS-pelien ajamisen nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä.

Emulointi voi tapahtua eri tasoilla. Järjestelmäemulaattorit jäljittelevät kokonaista laitteistoympäristöä, mukaan lukien suoritin, muisti ja oheislaitteet. Suoritinemulaattorit puolestaan keskittyvät pelkästään suorittimen käskyjen tulkkaamiseen ja suorittamiseen. Emulaattoreiden tehokkuus vaihtelee suuresti, ja ne voivat hidastaa alkuperäistä suoritusta merkittävästikin, erityisesti kun jäljitellään hyvin erilaista arkkitehtuuria tai monimutkaista järjestelmää.