Autoimmuunitauti

Autoimmuunitauti ovat sairauksia, joissa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti elimistön omia terveitä soluja ja kudoksia vastaan. Normaalisti immuunijärjestelmä suojaa kehoa taudinaiheuttajilta, kuten bakteereilta ja viruksilta, mutta autoimmuunisairauksissa tämä puolustusmekanismi kääntyy itseään vastaan. Syitä autoimmuunitautien kehittymiseen ei täysin tunneta, mutta niiden uskotaan johtuvan monimutkaisesta vuorovaikutuksesta geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden välillä.

Oireet vaihtelevat huomattavasti riippuen siitä, mitä kehon osia sairaus vaikuttaa. Joitakin yleisiä oireita voivat olla väsymys, nivelkivut, ihottumat ja kuume. Autoimmuunitautien diagnosointi voi olla haastavaa, sillä oireet voivat olla epäspesifejä ja muistuttaa muita sairauksia. Diagnoosi perustuu yleensä potilaan oireisiin, lääketieteelliseen historiaan, fyysiseen tutkimukseen ja erilaisiin verikokeisiin, joilla voidaan havaita auto-vasta-aineita.

Autoimmuunitautiin ei yleensä ole parannuskeinoa, mutta hoitojen tavoitteena on lievittää oireita, hidastaa sairauden etenemistä ja parantaa potilaan elämänlaatua. Hoito voi sisältää tulehdusta hillitseviä lääkkeitä, immuunijärjestelmää vaimentavia lääkkeitä ja muita spesifejä hoitoja sairauden tyypistä riippuen. Elämäntapamuutokset, kuten terveellinen ruokavalio ja riittävä lepo, voivat myös auttaa hallitsemaan oireita. Esimerkkejä yleisistä autoimmuunitaudeista ovat nivelreuma, tyypin 1 diabetes, lupus ja kilpirauhasen vajaatoiminta (Hashimoton tauti).