Antioksidantteja

Antioksidantteja ovat molekyylit, jotka estävät hapettumista ja toimivat vapaita radikaaleja vastaan. Hapettuminen voi vaurioittaa solujen lipidejä, proteiineja ja DNA:ta, mikä liittyy useisiin kroonisiin sairauksiin sekä ikääntymiseen. Kehossa on endogeenisia antioksidantteja, kuten glutationi, ubiquinoni (koentsyymi Q10) sekä entsyymijärjestelmiä kuten SOD (superoksididismutaasi) ja katalaasi. Ulkoiset antioksidantit saadaan ruoasta ja lisäravinteista, ja ne yhdessä toimivat kehon puolustusjärjestelmän osana.

Antioksidantit toimivat useilla mekanismeilla: ne voivat suojata lipidejä, proteiineja ja DNA:ta radikaaleilta, palauttaa toisia antioksidantteja takaisin toimintakuntoon sekä estää metallien (rauta, kupari) katalysoimaa oksidointia. Monilla yhdisteillä on antioksidanttinen vaikutus sekä solujen sisäisiä puolustusreittejä aktivoivien reittien, kuten Nrf2:n, kautta.

Ravinnosta saatavia antioksidantteja ovat C- ja E-vitamiinit, karotenoidit (beta-karoteeni, lykopeeni, luteiini), sekä monityyppiset polyfenolit (flavonoidit, fenolihapot). Ruokavalion antioksidantit löytyvät runsaasti hedelmissä, vihanneksissa, pähkinöissä, täysjyvätuotteissa ja teessä sekä kahvissa. Joidenkin ruokavalioiden antioksidanttiset tasot voivat olla korkeat, mutta kokonaisuus määräytyy ravinnon monipuolisuudesta.

Tutkimukset osoittavat yhteyksiä korkean antioksidanttiensa saannin ja hapettumisvapaa elämäntavan välillä, mutta satunnaistetut tutkimukset antioksidanttien lisäravinteiden vaikutuksista sairauksien ehkäisyyn antavat vaihtelevia ja usein ristiriitaisia tuloksia. Suuret annokset (erityisesti beetakaroteeni ja E-vitamiini) ovat joissakin tutkimuksissa yhteydessä haittoihin. Siksi painotetaan monipuolista ruokavaliota, eikä ruokaa tulisi korvata lisäravinteilla ilman terveydenhuollon neuvontaa.