Aivoalueissa

Aivoalueissa viittaa siihen, että kognitiiviset ja sensorimotoriset toiminnot liittyvät usein tiettyihin aivopiireihin, mutta nykyaikainen näkemys korostaa sekä paikallisuutta että verkostotoimintaa. Lokalisointiperinne väitti, että jokaisella toiminnolla on oma paikka aivokuorella; nykyisin ajatellaan enemmän hajautuneita prosesseja ja useiden alueiden yhteistoimintaa.

Menetelmät: aivoalueiden rooleja kartoitetaan muun muassa funktionaalisella magneettikuvauksella (fMRI), positron emission tomography -kuvantamisella (PET), elektroenkefalografialla (EEG) sekä aivovauriokliinisillä tutkimuksilla. Näillä menetelmillä havaitaan, mitkä alueet aktivoituvat tietyissä tehtävissä ja miten alueet muodostavat verkostoja.

Esimerkkejä: motoriset toiminnot liittyvät pääasiassa primaariseen motoriseen alueeseen (M1) sekä premotoriseen alueeseen ja supplementary motor areaan. Kielessä Broca-alue vastaa ilmaisun ja syntaksin tuottamisesta (pars opercularis ja pars triangularis), kun taas Wernicke-alue osallistuu kielen ymmärtämiseen. Näköaistin ensisijainen käsittelyalue on primaarinen näköalue (V1), ja visuaaliset käsittelyreitit laajentuvat näön eri osa-alueisiin. Muistin kannalta keskeisiä ovat hippocampus ja medial temporal alue.

Rajoitteet ja plastisuus: vaikka aivoalueet ovat tärkeitä, monet toiminnot välittyvät useiden alueiden verkostoissa. Aivojen plastisuus voi korvata osan tehtävistä vaurion jälkeen, ja oppiminen voi muuttaa alueiden rooleja ajan mittaan.