Aistittavuutta

Aistittavuus on termi, jolla tarkoitetaan kykyä havaita tai tunnistaa aistimuksia eri aistitavoitteiden kautta, kuten näkö-, kuulo- tai kosketusaistin avulla. Se kuvaa, kuinka helposti ihmiset havaitsevat tietyn stimulin tietyissä olosuhteissa ja millaiset kognitiiviset sekä-fysikaaliset kriteerit vaikuttavat havaintoon. Aistittavuutta käytetään usein suunnittelussa, saavutettavuudessa ja turvallisuudessa.

Keskeisiä tekijöitä aistittavuutta määriteltäessä ovat stimulin ominaisuudet (esimerkiksi valoisuus, kontrasti, kirkkaus, äänenvoimakkuus tai kosketuspinnan tuntuma), aistinvaraisen järjestelmän tila ja kapasiteetti sekä konteksti (valoisuus, taustahäly, huomion kohdentaminen). Myös yksilölliset tekijät, kuten ikä, vammat tai sensoriset rajoitteet, vaikuttavat aistittavuuteen. Aistittavuutta voidaan tarkastella useista eri ulottuvuuksista: visuaalisesta, auditiivisesta ja somatosensorisesta (taktilinen, kinesteettinen) aistittavuudesta.

Käyttökohteita ovat muun muassa käyttöliittymät, tuotteen suunnittelu ja turvallisuus. Hyvä aistittavuus parantaa käytettävyyttä sekä vähentää virheitä: visuaalisessa suunnittelussa käytetään riittävää kontrastia ja riittävää tekstikokoa; ääni- ja valohälytykset ovat erottuvia; taktilinen palaute on riittävän tuntumaa antavaa. Saavutettavuudessa aistittavuutta varmistetaan sekä visuaalisilla että ei-visuaalisilla signaaleilla, jolloin erilaiset käyttäjäryhmät saavat riittävän tiedon.

Mittaaminen perustuu psykofysikaalisiin menetelmiin, kuten havaittu erottamiskynnys ja havaitseminen annetussa taustakohinassa. Käyttäjätestaukset ja kontekstuaaliset kokeet tarjoavat käytännön tietoa siitä, miten aistittavuus toteutuu todellisissa käyttötilanteissa.