Absoluuttisuuden

Absoluuttisuuden käsite viittaa tilaan tai ominaisuuteen, jossa jokin on täydellisesti olemassa tai pätevä riippumatta ajankohdasta, tilasta tai kontekstista. Sitä käytetään useilla tieteen ja humanististen alojen alueilla kuvaamaan jotain kiistatonta, yleispätevää tai riippumatonta suhteellisista tekijöistä.

Filosofiassa absoluuttisuus esiintyy erityisesti kahdella perusteella. Etiikassa puhutaan moraalisesta absoluuttisuudesta: väitetään, että on olemassa säännöt tai oikeudet, jotka ovat voimassa kaikissa tilanteissa. Metafysiikassa absoluuttisuus voi tarkoittaa todellisuuden perusolemusta, joka ei riipu havaitsijasta tai kulttuurisista käsitteistä. Epistemologiassa voidaan pohtia absoluuttia tietoa tai varmuutta, jota ei katsota suhteelliseksi.

Matematiikassa ja logiikassa termi viittaa usein mittaamiseen tai totuuksiin, jotka ovat riippumattomia merkityksestä tai kontekstista, kuten absoluuttinen arvo. Teologiassa ja poliittisessa keskustelussa absoluuttisuus voi tarkoittaa jumalallisen tahdon muuttumattomuutta tai keskitetyn auktoriteetin ensisijaisuutta.

Kritiikki kohdistuu usein relativismin ja kontekstualismin puolesta: väitteet absoluuttisista totuuksista voivat kokea vastarintaa, kun erilaiset kulttuurit, aikakaudet ja tilanteet tuottavat erilaisia näkemyksiä. Absoluuttisuuden käsite on siten monitulkintainen ja sen merkitys riippuu kontekstista.