Öljynporausmenetelmät

Öljynporausmenetelmät viittaavat erilaisiin tekniikoihin, joita käytetään raakaöljyn ja maakaasun talteenottoon maan alta tai merenpohjasta. Perinteisesti poraus aloitetaan pystysuoralla reiällä, joka ulottuu öljy- tai kaasukenttään. Tämän jälkeen reiän seinämät vahvistetaan putkituksella ja sementillä, jotta vältetään sortuminen ja estetään nesteiden vuotaminen eri kerrosten välillä.

Nykyaikaisissa öljynporausoperaatioissa käytetään usein myös kehittyneempiä menetelmiä, kuten vaakasuoraa porausta ja hydraulista murtamista (fracking). Vaakasuoralla porauksella voidaan tehokkaammin tavoittaa suurempia alueita yhdestä porausreiästä, mikä on hyödyllistä erityisesti kapeissa tai laajoissa öljykentissä. Hydraulinen murtaminen on menetelmä, jolla lisätään öljyn ja kaasun tuottoa tiiviimmistä kalliomuodostelmista, kuten liuskekivestä. Tässä menetelmässä porausreikään pumpataan korkealla paineella vettä, hiekkaa ja kemikaaleja, jotka rikkovat kalliota ja vapauttavat uuttuvat hiilivedyt.

Öljynporaus suoritetaan yleensä porauslauttojen avulla, jotka voivat olla kiinteitä rakenteita matalissa vesissä tai kelluvia yksiköitä syvissä merissä. Porauksen aikana käytetään erilaisia poranteriä, jotka kuluttavat kalliota ja etenevät kohti öljyesiintymää. Kun esiintymä on saavutettu, paineistettua öljyä tai kaasua nostetaan pintaan. Turvallisuus ja ympäristönsuojelu ovat keskeisiä tekijöitä kaikissa öljynporausmenetelmissä.